Työllisyyden taikaseinä

Joulukuussa hallitus juhli 72 prosentin työllisyysastetta. Työllisyyskeskustelua ympäröi nyt yltiöpositiivisuus, arvioi tutkija.

suoraan sanoen
Teksti
Joakim Westrén-Doll

Kokoomus ja keskusta ovat esittäneet 75 prosentin työllisyysastetta tavoitteeksi ensi vaalikaudelle. Noususta syntyvällä talousvahvistuksella perustellaan jo muita uudistuksia. Taloustieteilijä Juha Tervala, onko tavoite realistinen?

”Täysin. Juuri nyt menemme 72,1 prosentissa. Paremmin menestyvissä vertailumaissa, Norjassa, Tanskassa, Hollannissa ja Ruotsissa, työllisyysaste on OECD:n mukaan välillä 74,8–77,5. Tavoite on siis mahdollinen, jos taloudella ei mene surkeasti. Pitää muistaa, että ennen taantumaa Suomen talous eli nykymittapuulla kultaisia vuosia, ja työllisyysaste oli vain 70 prosenttia. Jotta tavoitteeseen päästäisiin, niin työmarkkinoiden toimenpiteitä pitää todella tehdä. Niistä osa on hyvinkin vaikeita.”

Tutkijoiden mukaan työllisyysasteen nousun jatkuminen vaatinee entistä epäsuositumpia poliittisia keinoja. Mitä nämä toimet ovat?

”Työttömyysturvan osalta se tarkoittaisi ansiosidonnaisen keston leikkaamista. Se ei ole mukava toimenpide, mutta tarpeellinen. Kun puolueet puhuvat työ- ja sosiaaliturvan yhteensovittamisesta, se on kiertoilmaus sille, että sosiaaliturvaa pitää leikata. Sekin on kipeä toimenpide. Toisaalta työn verotuksen alentaminen olisi mukava toimenpide, samoin monet aktiiviset työmarkkinatoimet kuten nuorten syrjäytymisen estäminen sekä koulutustason nostaminen. Eli joukossa on myös vaikeita toimenpiteitä, muttei jokainen ole keppi.”