Tutkija: Hallitus määrittelee rasismin taustasyitä kapeasti – ”Suhtaudun aika skeptisesti koko tiedonantoon”
Kirjaukset ovat ristiriidassa hallituksen maahanmuuttopolitiikan kanssa, sanoo yliopistonlehtori Anna Rastas.
Tampereen yliopiston sosiaaliantropologian yliopistonlehtori, dosentti Anna Rastas ei pidä hallituksen tiedonantoa käänteentekevänä paperina rasismin vastaisessa työssä.
”On hyvä muistaa, että se on syntynyt ensisijaisesti pyrkimyksestä pitää hallitus koossa.”
Hallitus esitteli torstaina niin sanotun rasismitiedonantonsa. Siinä on lueteltu yhteensä 23 toimenpidettä, joilla ongelmaan aiotaan puuttua.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan jokainen hallituksen ministeri irtisanoutuu rasismista. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mukaan tiedonanto alleviivaa hallituksen kannan asiaan.
”Näkisin itse, että ihmiselle, joka tämän tiedonannon lukee aidolla sydämellä ja mielellä, ei pitäisi jäädä näistä asioista pienintäkään epäselvyyttä”, Purra kommentoi tiedotustilaisuudessa.
Tiedonannon valmistelu aloitettiin kesällä sen jälkeen, kun julkisuudessa kerrottiin perussuomalaisten ministereiden vanhoista rasistisista kirjoituksista.
Rkp on pohtinut haluaan jatkaa hallituksessa läpi kesän. Puolue on korostanut tiedonannon merkitystä ja käänteentekevyyttä.
Valmisteluvaiheessa Rkp penäsi konkreettisia toimia ja niille varoja.
Tiedonannossa lueteltuja toimia aiotaan konkretisoida erillisellä toimenpideohjelmalla. Tästä syystä niitä pystytään arvioimaan vasta myöhemmin, Rastas sanoo.
Esimerkki tästä on tiedonannon lupaus toimintaohjelmasta, jolla aiotaan parantaa työelämässä aliedustettuina olevien ryhmien asemaa.
Hallituksen ja virkamiesten osaamista rasismikysymyksissä aiotaan vahvistaa, mikä on Rastaan mielestä hyvä tavoite. Hän kuitenkin muistuttaa, että myös rasismin tutkimukseen tarvitaan enemmän rahaa, jottta osaamista ylipäätään saadaan Suomeen enemmän.
Konkreettisina toimina tiedonannossa mainitaan esimerkiksi hallituksen aikomus kriminalisoida holokaustin kieltäminen ja että vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti.
Pääministeri Orpon mukaan toimille varattava rahoitus tarkentuu budjettiriihessä, mutta se on arviolta 1–1,5 miljoonaa euroa.
Tiedonannossa määritellään rasismi näin:
”Rasismi perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasismia voi ilmetä yhteiskunnassa syrjivinä normeina tai käytäntöinä esimerkiksi työelämässä. Rasismi voi näyttäytyä yksilöiden ja ryhmien välillä syrjivänä käytöksenä. Yksilöiden ja ryhmien väliset ennakkoluulot ja vierauden pelko voivat toimia kasvualustana rasismille. Rasismi luo eriarvoisuutta ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa.”
Rastaan mukaan määritelmästä on vaikea hahmottaa rakenteellista rasismia. Lisäksi rasismin taustasyitä esitellään kapeasti. Hän muistuttaa, että kasvualustana rasismille voi toimia myös halu saada poliittista valtaa.
Tiedonannossa todetaan, että ”vähemmistöihin kuuluville tulee taata mahdollisuus yhdenvertaiseen osallisuuteen – niin koulutuksessa, työelämässä kuin yhteiskunnassa muutenkin”. Rastaan mukaan hallitusohjelman maahanmuuttopoliittiset suunnitelmat ovat tämän kanssa ristiriidassa.
Esimerkkinä hän mainitsee hallitusohjelman kirjauksen, jossa työperusteisella oleskeluluvalla maassa olevan on poistuttava, jos henkilö ei löydä kolmessa kuukaudessa uutta työtä.
Rastaan mielestä tiedonannon ansio on se, että sen valmistelu pakotti hallituksen keskustelemaan rasismista asiantuntijoiden kanssa.
Pääministeri Orpon mukaan poliittisten päättäjien on näytettävä esimerkkiä turvallisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Rastaan mielestä tämä edellyttäisi, että puolueet alkavat uskottavammin puuttumaan omien poliitikkojensa toimintaan ja ulostuloihin.
”Kun rasismin olemassaolon vähättelyä on nyt kuultu hallituksen edustajilta kuukausitolkulla, rasismin tutkijana suhtaudun aika skeptisesti koko tiedonantoon.”