Lavealla tiellä

Venäjän-kauppaa tehneet yritykset ovat kääntäneet katseen Keski-Aasiaan. Osa tavarasta on kuitenkin päätynyt Venäjälle ohi pakotteiden.

pakotteet
Teksti
Tuukka Tuomasjukka

Epäilyt Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisestä lisääntyvät. Tullilla on Suomessa käynnissä jo noin 400 esitutkintaa pakotteiden kiertämisestä, kun vielä maaliskuussa luku oli 340.

Tulli on myös ottanut esitutkintaan useita tapauksia, joissa tavaraa on oltu viemässä Keski-Aasiaan, mutta sen todellinen määränpää on ollut Venäjä.

Valvontajohtaja Sami Rakshit kertoo, että Tulli alkoi elokuussa 2022 kiinnittää huomiota Keski-Aasian-kaupan kiihtymiseen. Kazakstaniin, Uzbekistaniin, Tadžikistaniin, Turkmenistaniin ja Kirgisiaan menevien kuljetusten tarkastuksia lisättiin.

”Vienti näihin maihin moninkertaistui yhtäkkiä, ja aloimme selvittää sen syitä.”

Rakshit ei yksilöi Keski-Aasian esitutkintatapausten määrää, ajankohtaa eikä sitä, onko esitutkinnoissa kyse Suomeen vai ulkomaille rekisteröityjen yritysten kuljetuksista.

Venäjän-pakotteiden kiertämisestä on Rakshitin mukaan annettu kymmenkunta tuomiota. Yhdessä tapauksessa Venäjälle menevät tuotteet on yritetty naamioida Kazakstanin-vienniksi.

Kuljetus sisälsi noin 20 000 euron arvosta ilmajäähdytteisiä kondensaattoreita. Kun kuljettaja oli pysäytetty rajanylityspaikalla, hänen autostaan oli löytynyt kahdet asiakirjat: yhdet, joissa määränpääksi oli merkitty Kazakstan, ja toiset, joissa määränpääksi oli merkitty Venäjä.

Lastia vienyt ammattikuljettaja tuomittiin lokakuussa 2022 törkeästä säännöstelyrikoksesta neljäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen.

Keski-Aasian-vientiä koskevat esitutkinnat eivät ole yksittäistapauksia. Tullin ulkomaankauppaosaston tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä arvioi, että mahdollisesti noin neljännes Suomesta Keski-Aasiaan lähteneistä kuljetuksista päätyy lopulta Venäjälle.

Erityisesti erilaisia koneita ja laitteita sekä niiden osia, kuten mikropiirejä, on lähtenyt Suomesta kohti Keski-Aasiaa paljon enemmän kuin aikaisemmin. Penttilän mukaan näihin tuotteisiin kohdistuu myös eniten vientipakotteita Venäjälle.

”Siinä on selkeä yhteys.”

Penttilä arvioi, että Venäjälle päätyvä tavara on enimmäkseen peräisin ulkomaisilta yrityksiltä. Itärajalta eteenpäin lähtevistä kuljetuksista vain noin viidesosa on suomalaisten yritysten vientiä. Loput ovat muiden maiden kuljetuksia Suomen kautta Venäjälle tai Keski-Aasiaan.

Kauppa alueelle on kasvanut merkittävästi muissakin maissa kuin Suomessa. EU-maiden vienti Keski-Aasian suurimpaan talouteen, Kazakstaniin, on kaksinkertaistunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen.

”Tavallinen kasvu ei selitä viennin kasvun suuruutta, vaan siinä on mukana muita syitä. Osa tavarasta kiertää Kazakstanin kautta Venäjälle, tai jää Venäjälle siinä vaiheessa, kun kuljetus kulkee Venäjän läpi”, Penttilä sanoo.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin selvityksen mukaan Suomeen rekisteröityjen yritysten kauppa Keski-Aasiaan kolminkertaistui vuosina 2021–2022. Kaupan arvo nousi 30 miljoonaan euroon.

Kauppaa Keski-Aasiaan edistää entinen suomalais-venäläinen kauppakamari. Sodan alettua se vaihtoi nimensä EastCham Finlandiksi.

Vaihtoon meni myös strategia ja toiminta-alue: Keski-Aasian lisäksi kauppakamarin markkinoihin kuuluu Ukraina ja Etelä-Kaukasia, eli Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.

Tänä vuonna Suomen valtio rahoittaa East­Chamia 600 000 eurolla.

EastChamin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kertoo, että alueen suurin ja potentiaalisin vientimaa on Kazakstan. Hän huomauttaa, että markkina ei ole suomalaisille uusi, vaan siellä on nähty mahdollisuuksia jo aiemmin. Ennen finanssikriisiä suomalaisyritysten vienti Kazakstaniin oli 550 miljoonaa euroa. Viime vuonna yllettiin kasvusta huolimatta vain puoleen siitä.

Osa Keski-Aasian-kaupan kasvusta johtuu siitä, että suomalaisyritykset eivät enää hoida alueen kauppaa Venäjältä käsin, vaan kaupankäynti hoidetaan suoraan Suomesta.

EastCham tarjoaa suomalaisille yrityksille pakoteneuvontaa Keski-Aasiassa toimimista varten. Rekolaisen mukaan pakotteiden kiertämisestä ei kuitenkaan voida päästä kokonaan eroon.

”Pakotteiden kiertämistä ei pidä hyväksyä, vaan on tärkeä saada kiinni niitä rikkovat toimijat ja kohdentaa toimet niihin”, hän korostaa.

”Ei kukaan varmasti halua tukea Venäjää tässä tilanteessa.”

Rekolaisen mukaan ihmisten täytyy ymmärtää ja hyväksyä se, että Keski-Aasian mailla on taloudelliset suhteet Venäjään ja riippuvuuksia siihen.

”Jos me päätämme, että emme riskien takia tee mitään kauppaa, siinä menee lapsi pesuveden mukana.”

Rekolainen huomauttaa, että Suomessa tehdään kauppaa monen muunkin sellaisen maan kanssa, jotka puuttuvat Venäjän ”epäystävällisten maiden” listalta.

Hän nostaa esiin, että EU:lla on selkeitä tavoitteita Keski-Aasiassa. Kauppasuhteita vahvistamalla EU haluaa tukea Keski-Aasian maiden resilienssiä ja itsenäisyyttä.

”EU:n intressinä on, että Keski-Aasian yhteys Eurooppaan vahvistuu. Jos eurooppalaiset yritykset eivät ota tuolla tilaa, sen ottaa Venäjä”, hän sanoo.

Argumentointi muistuttaa tapaa, jolla kauppasuhteita Venäjään perusteltiin. Talou­dellisen yhteistyön piti lisätä poliittista vakautta. Sittemmin liiketoimintaa itänaapuriin on kritisoitu sinisilmäisenä.

Rekolainen sanoo, että EastChamin tehtävä ei ole toimia valvontaviranomaisena tai moraalinvartijana.

”Pakotteita täytyy noudattaa ja oikein täytyy toimia. Me annamme tiedon sekä mahdollisuuksista että riskeistä, ja yritykset kantavat vastuun omasta toiminnastaan.”