Trump on Natolle Venäjää isompi haaste, arvioi professori – ”Venäjä on ennemmin yhdistänyt kuin hajottanut liittokuntaa”

Donald Trumpin mahdollinen paluu Yhdysvaltain johtoon on puolustusliitto Natolle Venäjän uhkaa isompi haaste, arvioi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta.

Presidentti Joe Bidenin haparoiva esiintyminen on lisännyt Trumpin mahdollisuuksia marraskuussa pidettävissä presidentinvaaleissa. Vaikka Biden oli Naton huippukokouksessa 9.–11. heinäkuuta aiempaa jämäkämpi, kaikkia epäilijöitä hän ei vakuuttanut. Biden esimerkiksi sekoitti Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin Putiniin, vaikka korjasi virheensä välittömästi.

”Jos Trump tulee valituksi, hän koettelee Natoa enemmän kuin Venäjä, joka on ennemmin yhdistänyt kuin hajottanut liittokuntaa”, Forsberg sanoo.

Nato piti rivinsä kasassa Washingtonin huippukokouksessa. Toisin kuin Vilnassa vuosi sitten, Venäjä ei päässyt herkuttelemaan liittokunnan yhtenäisyyden rakoilulla tai Ukrainan pettymyksellä.

Ukraina ei saanut Washingtonissakaan jäsenyyskutsua Natoon. Tällä kertaa puolustusliitto oli pohjustanut asiaa paremmin. Presidentti Volodymyr Zelenskyi vaikutti tyytyväiseltä, vaikka kaikki toiveet eivät toteutuneet. Vilnaan tulonsa Zelenskyi oli vähällä perua.

Ukraina sai Natolta piirun verran lupaavamman jäsenyysnäkymän kuin Vilnassa. Julkilausuman mukaan Ukraina on ”peruuttamattomalla” polulla kohti täyttä euroatlanttista yhteistyötä, Nato-jäsenyys mukaan lukien.

Venäjästä käytetään huippukokouksen julkilausumassa harvinaisen kovaa kieltä. Sotilasliitto pitää Venäjää vastuullisena raakuuksista Ukrainassa ja vaatii, etteivät ne saa jäädä rankaisematta. Nato ei aio koskaan tunnustaa Venäjän Ukrainalta valtaamia alueita.

Presidentti Alexander Stubbin mukaan Suomi vaikutti merkittävästi Naton Venäjä-kannan muotoilussa.

”Venäjä on Naton uhka numero yksi”, Stubb sanoi Washingtonissa.

Kiinaa Nato luonnehtii Venäjän hyökkäyssodan ”ratkaisevaksi mahdollistajaksi”, vaikka jättääkin portin auki ”rakentavalle yhteistyölle”. Venäjä on saanut sotataloutensa vauhtiin Kiinan mutta myös Iranin ja Pohjois-Korean epäsuoran tuen ansiosta.

Nato-maissa ja myös Suomessa on alettu valmistautua vallan vaihtumiseen Yhdysvalloissa. Trumpin mahdollisista Nato-aikeista tiedetään toistaiseksi vain se, mitä hän on satunnaisesti heitellyt ilmaan. Osia kaavailuista julkaistiin Trumpia lähellä olevan Center for Renewing America -ajatuspajan artikkelissa helmikuussa 2023. Yksityiskohtia on myöhemmin tarkennettu.

Amerikkalaisen Politico Magazinen tulkinta suunnitelmasta on, ettei Trump jättäisi Natoa suoralta kädeltä vaan organisoisi sen uudelleen. Yhdysvaltain ydinsateenvarjo jäisi Euroopan ylle eli tukikohdat Saksassa, Britanniassa ja Turkissa säilyisivät, samoin merivoimat. Sen sijaan suurin osa jalkaväestä, panssareista, logistiikasta ja tykistöstä siirtyisi amerikkalaisilta eurooppalaisten käsiin.

Naton artikla 5:n mukaiset turvatakuut koskisivat Trumpin kaudella vain niitä jäsenmaita, jotka käyttävät puolustusmenoihinsa vähintään kaksi prosenttia bkt:stä.

”Vakavasti otettava ohjelma, tuon suuntaisia hahmotelmia olen nähnyt muillakin (Trumpia lähellä olevilla) ajatuspajoilla”, Tuomas Forsberg sanoo.

Erityisen kylmäävä Trumpin Nato-konsepti olisi toteutuessaan Ukrainalle. Sen mukaan Ukrainan Nato-jäsenyys jäisi haaveeksi. Presidentti Vladimir Putinin kanssa neuvoteltaisiin siitä, minkä osan Ukrainasta Venäjä voi pitää itsellään.

Professori näkee Trumpin Nato-konseptissa kuitenkin heikkouksia.

”Yhtälö ei päde, jos Yhdysvallat aikoo säilyttää johtajuutensa. Eurooppalaisilla jäsenmailla olisi entistä suurempi paine lisätä puolustusmenoja, ja ne satsaisivat omaan tuotantoonsa, ei tilauksiin Yhdysvalloista”, Forsberg sanoo.

”Samalla eurooppalaisten halukkuus osallistua Irakin sodan kaltaisiin operaatioihin vähenisi.”

Yhdysvallat on Naton ylivoimaisesti suurin rahoittaja, ja sen puolustusmenot ovat yli kymmenkertaiset verrattuna liittouman kakkoseen Saksaan. Yhdysvallat on asevoimineen läsnä muullakin kuin Euroopassa.

”Suurin piirtein saman verran Tyynellämerellä ja muualla maailmassa kuin Euroopassa”, Forsberg arvioi.

Trump on väittänyt lopettavansa Ukrainan sodan 24 tunnissa. Edellisellä kaudellaan Trump esitti suunnitelman Israelin ja Palestiinan väliselle rauhalle, mutta osapuolet eivät sitä hyväksyneet. Trump yritti myös riisua Pohjois-Korean ydinaseista, mutta Kim Jong-un pullistelee yhä arsenaalillaan.

Huippukokouksessa tuli selväksi, että Natolle tärkein asia on Ukrainan auttaminen. Naton ennuste on, että sota jatkuu vielä vuosia.

Jotta Trump ei pääsisi yllättämään, Nato ottaa isomman vastuun Ukraina-tuen koordinoinnista ja esimerkiksi sotilaiden kouluttamisesta. Tätä varten Nato perustaa 700 hengen esikunnan Saksaan.

Rahasta liittokunta pääsi sopuun vain vuodeksi. Ukraina-tuki pysyy nykyisellä tasolla, noin 40 miljardissa eurossa myös ensi vuonna.

”Se riittää Ukrainalle puolustautumiseen, ei saavuttamaan sotilaallista voittoa rintamalla, Tuomas Forsberg arvioi.

Nato-maista vain Unkari on Ukraina-tuen ulkopuolella.

Tanskan ja Hollannin toimittamat F16-hävittäjät lentävät Ukrainan taivaalla jo tänä kesänä, ja hävittäjiä ovat luvanneet myös Belgia ja Norja. Ukraina saa myös kipeästi tarvitsemiaan ilmapuolustusjärjestelmiä, muun muassa Patrioteja.

Presidentti Zelenskyi toivoi, että Nato-maat luopuisivat rajoitteista, joita Ukrainalla on pitkän kantaman aseiden käytössä Venäjän maaperällä. Erityisen varovainen on ollut Yhdysvallat.

”Meidän ja suurimman osan (Nato-maista) tulokulma on, ettei mitään rajoitteita pidä olla”, sanoi presidentti Alexander Stubb.

Suomelle tärkeät Nato-tavoitteet varmistuivat jo ennen huippukokousta. Yhdessä Pohjoismaiden kanssa Suomi pääsee osaksi Naton Norfolkin esikuntaa. Suomeen on tulossa myös Naton maavoimien alaesikunta ja Nato-joukkoja. Naton läsnäolo Suomessa mainitaan myös julkilausumassa.