Taloustieteilijöiltä hallituksen säästötoimille sekä tukea että kritiikkiä
Hallituksen tavoitteleman lisäsopeutuksen kokoluokka tuntuu paisuvan joka kerta kun joku asiaa kommentoi.
Presidentinvaalin varjossa hallitus on saanut arvioita talouspolitiikastaan.
Raporttinsa Suomen talouspolitiikan suunnasta julkaisivat vaaliviikolla niin Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kuin kotimainen Talouspolitiikan arviointineuvosto.
Raporteissa on yhteneviä piirteitä. Molemmat kehuivat hallituksen tavoitetta julkisen talouden tasapainottamiseksi. Toisaalta kummatkin näkivät tarvetta lisätoimille, myös veronkorotuksille.
Viesti on hallitukselle sikäli tervetullut, että se antaa selkänojaa tavoitteelle velkaantumisen suitsimiseksi.
Hallituksen on tarkoitus päättää uusista sopeutustoimista huhtikuussa järjestettävässä kehysriihessä. Toimien kokoluokka tuntuu paisuvan joka kerta, kun joku asiaa kommentoi.
Joulukuun alussa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) povasi satojen miljoonien eurojen toimia. Paria päivää myöhemmin ministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä arvioi uuden sopeutustarpeen puolen miljardin ja miljardin euron väliin.
Tammikuun puolivälissä pääministeri Petteri Orpo (kok) nosti tavoitteen miljardista puoleentoista miljardiin. Tällä viikolla Purra sanoi Ylen A-studiossa, että taso voi nousta jopa kahteen miljardiin euroon.
”Voin taata, että siitä tulee hyvin haastava kevät”, ministeri lupaili.
Varauksetonta vastaanottoa kaikki hallituksen päätökset eivät kuitenkaan talousasiantuntijoilta saa.
IMF:n asiantuntijat suhtautuvat myönteisesti suunnitelmiin lisätä työllisyyttä uudistamalla sosiaaliturvaa.
Kotimaiset taloustieteilijät kuitenkin arvioivat, että hallituksen työllisyysohjelma on epätasapainossa. Arviointineuvosto huomautti, että puuttuminen kannustinongelmiin ei yksin riitä, kun huomioidaan esimerkiksi terveyden merkitys ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma.
Toisin sanoen sosiaaliturvan leikkaaminen ei kannusta työllistymään, jos sopivaa työtä ei ole tarjolla tai ihminen ei kykene sitä tekemään.
Hallitus on linjannut esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtojen kiristämisestä ja useiden etuuksien jäädyttämisestä hallituskauden ajaksi.
Lisäksi arviointineuvosto piti arviota muutosten työllisyysvaikutuksista epävarmana.
Puheenjohtaja Niku Määttänen täsmensi myöhemmin, että muutokset kyllä nostavat työllisyyttä. Vaikeampaa on sanoa, kuinka paljon. Tutkimustietoa leikkausten vaikutuksista ei ole.
Asialla on väliä, koska hallitus tavoittelee omilla toimillaan työllisten määrän kasvattamista sadallatuhannella.
”Lisää hallituksen tavoitteiden kannalta relevanttia epävarmuutta tulee siitä, että emme tiedä tarkasti millä aikavälillä työllisyysvaikutukset realisoituvat. Se riippuu myös suhdannekehityksestä”, Määttänen kirjoitti.
Arviointineuvosto tarjosikin kiriapua paitsi hallitukselle myös sitä kritisoivalle oppositiolle. Esimerkiksi Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman tarttui neuvoston huomioon siitä, että leikkaukset laskevat joidenkin vähävaraisten tuloja huomattavasti.
Verosopeutusta puolestaan penäsi vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta. Hän kehotti lähtemään liikkeelle esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkohelpotuksesta.
Monet talousvaikuttajat ovat kritisoineet nykyjärjestelyä, johon koskeminen on perinteisesti ollut oikeistopuolueille myrkkyä.
Viesti veronkorotuksista ei ole täysin vieras ainakaan osalle hallituksesta. Valtiovarainministeri Purra on toistuvasti pitänyt niiden mahdollisuutta esillä.
Sen sijaan pääministeripuolue kokoomukselle veronkorotukset olisivat ”erittäin epämieluisia”. Vaaleissa puolue lupasi laskea Suomen kokonaisveroastetta.
Käytännössä veroaste olisi kuitenkin laskussa myös ilman hallituksen toimia. Syynä on liikenteen sähköistyminen, kun kaikki uudet autot eivät enää päädy bensiiniverotuksen piiriin.
Hallitus voi siis ainakin osin kääntyä veronkorotusten puoleen rikkomatta lupauksiaan, vaikka se voi tehdä asiasta päättäville poliitikoille ideologisesti kipeää.
Hallituspuolueet neuvottelevat uusista sopeutustoimista kevään mittaan. Vauhtiin päästään, jahka presidentinvaaleista on selvitty ja eduskunnan istuntotauon loppuminen ohjaa kansanedustajat takaisin Helsinkiin.