Talouden hallintaa taviksille - peukalosäännöillä pääsee pitkälle
Kaverini jäi vastikään eläkkeelle. Hän oli pahoillaan, koska hänen pienen osakepottinsa arvo oli pudonnut juuri silloin, kun hänen piti muuttaa se käteiseksi.
Nuori mies joutui vaikeuksiin verottajan kanssa. Hän oli laskuttanut töistään toiminimen kautta ja kuluttanut myös rahat, jotka olisi pitänyt tilittää arvonlisäveroina eteenpäin.
Nämä kaksi surullista tarinaa kävelivät vastaani. Lisäksi lehdissä on jatkuvasti juttuja pikavipeistä ja ylivelkaantumisesta. Wincapita-sijoitushuijauksen uhriksikin joutui tuhansia suomalaisia.
Jokaisen on pakko tehdä päätöksiä asumisesta, velanotosta, säästämisestä ja eläkevakuutuksista, sillä valinta on sekin, ettei tee mitään kauaskantoisia päätöksiä. Kuitenkin kuluttajien taloudellisissa valmiuksissa on selvästi parantamisen varaa. Mikä neuvoksi?
Ei kai muuta reseptiä ole kuin tieto. Sille on keksitty nimikin: ”finanssilukutaito”. USA:ssa on todettu, että kuluttaja on sitä vauraampi, mitä aktiivisempi ote hänellä on omasta taloudestaan. Tutkijat vielä väittävät, että vaurauden selitys on tieto ja suunnittelu eikä toisinpäin.
Itsehillintää
Toisaalta taloustietoa on valtavasti tarjolla. Missä on vika, jos ihmiset eivät opi?
Vika on ilmeisesti sekä tiedossa että menetelmissä, joilla sitä on tapana tuputtaa.
Tutkijat Alejandro Drexler ja Greg Fisher tutkivat 1 200 pienyrittäjän finanssilukutaitoa Dominikaanisessa tasavallassa (Keeping it Simple).
Yrittäjät jaettiin kahtia, ja ykkösryhmälle annettiin klassinen tilinpitokurssi: mitä on kassavirta, käyttöpääoma, reskontra ja niin edelleen. Kakkosryhmälle opetettiin peukalosääntöjä kuten ”opi erottamaan firman tulot omistasi” ja ”elä palkallasi ja jätä loput rahat firmaan”.
Opetus ei muuttanut mitenkään ykkösryhmän tilannetta. Kakkosryhmän ymmärrys liiketoiminnasta taas parani selvästi. Se onnistui esimerkiksi nostamaan myyntiään huonoina sesonkeina.
Ei ole helppoa sanoa, miten tätä tulosta pitäisi soveltaa Suomessa taloustaidon kouluopetukseen. Vaikkapa eläkesäästämistarpeen arvioiminen edellyttää ymmärrystä korosta, riskistä ja epävarmuudesta.
Toisaalta kansainvälisen tutkimuksen mukaan yli puolet 18-19-vuotiaista suomalaisnuorista ei oikein tiedä, mitä korko tarkoittaa. Varmaan aika harva heistä on kiinnostunut eläkeajan ongelmista.
Tiedon puute ei tietenkään ole oman talouden hallinnan ainoa ongelma. Itsekontrollin heikkous on vähintään yhtä tärkeä seikka. Me kaikki emme ole järkiperäisiä muurahaisia.
Miksei silti myös lyhytjänteiselle heinäsirkalle voisi opettaa itsehillintää ja peukalosääntöjä? Tallamaria Maunun ja Sanna Tenhusen tutkimuksessa puhutaan ”sitouttamisvälineistä”, joiden avulla kevytmielinenkin ihminen voi oppia säästämään (Eläkesäästäminen psykologisen taloustieteen näkökulmasta).
Maailma muuttuu, joten peukalosäännötkään eivät ole ikuisia. 1970-luvulla tiedettiin, että aina kannattaa ottaa lainaa, koska inflaatio on velallisen puolella. Tämä suositus ei enää pidä paikkaansa.
Sitä paitsi finanssikriisi osoitti, että rocket science -tasoisten ammattilaisten käsiin uskotut instituutiotkin tuhoutuvat, kun kurssit romahtavat, saati sitten yksinkertaisilla periaatteilla operoivien tavallisten ihmisten eläkesäästöt.
Rajansa siis kaikella, myös finanssilukutaidolla. Elämästä ei voi poistaa kaikkia riskejä.
Kuvitus Janne Tervamäki