Länsi eristäytyy maailman enemmistöstä
Sitoutumattomat maat kyseenalaistavat lännen vapaan maailman puolustajana, kirjoittaa dosentti Taru Salmenkari.
Kun Ukrainan sota sai Suomen liittymään Yhdysvaltojen johtamaan Nato-leiriin, Suomesta tuli osa kansainvälisesti yhä eristyneempää joukkoa maailman maita, joiden ideologinen vetovoima on kansainvälisillä areenoilla laskussa. Ukrainan sota sai paitsi Euroopan myös muun maailman arvioimaan uudelleen asemaansa maailmanpoliittisilla kentillä.
Eurooppalaisia Ukrainan sota muistuttaa 1930-luvun voimapolitiikasta, joka johti toiseen maailmansotaan ja kansallismielisten demokratiaa rapauttavien voimien nousuun. Yhdysvaltojen iäkäs presidentti Joe Biden puolestaan korostaa kylmän sodan ajan ideologisia ja geopoliittisia jakolinjoja puhumalla taas demokraattisten ja autoritaaristen maiden vastakkainasettelusta.
Muualta maailmasta katsottuna maailmanpoliittista tilaa on Ukrainan sodan myötä vapautunut 1950- ja 1960-luvuilla alkaneiden globaalin etelän yhteistyöpyrkimysten vahvistamiseen. Etelän maiden yhteistyöperiaatteet asemoivat ne puolueettomiksi eurooppalaisissa konflikteissa.
Ukrainan sodan alusta lähtien kehittyvien maiden ulkopoliittiset tavoitteet ovat eronneet selvästi länsiliittoutuman tavoitteista. YK:n päätöslauselmissa kaksi kolmasosaa maailman maista ei jaa Yhdysvaltojen ja Länsi-Euroopan näkemyksiä Venäjän tuomitsemisesta, joskin jotkin rauhaan keskittyvät päätöslauselmat ovat saaneet YK-maiden enemmistön tuen. Gazan kysymyksissä USA saa vain kymmenisen maata äänestämään puolellaan. Numerot kertovat vaikutusvallan laskusta.