Piikki auki?

Saksa ja Suomi ovat useita vuosia vastustaneet EU:n yhteisvelkaa rinta rinnan. Nyt Saksan valta asiassa on heikentynyt. Yksi syy ovat virheet Venäjän kanssa.

talouspolitiikka
Teksti
Topi Juga

Euroopan unionin komissiosta tehtiin lokakuussa painava ehdotus.

”Ainoastaan eurooppalainen rahoitusratkaisu antaa meille mahdollisuuden vastata tehokkaasti vallitsevaan kriisiin”, kirjoittivat italialainen talouskomissaari Paulo Gentiloni ja ranskalainen sisämarkkinakomissaari Thierry Breton yhteistekstissään.

Ehdotuksen pääviesti oli selvä. Energiakriisin ratkaisemiseksi tarvittaisiin EU-johtoista elvytystä, aivan kuten koronakriisissäkin.

Komissaarit korostivat mukavia asioita: Toimilla suojeltaisiin eurooppalaisia kansalaisia ja yrityksiä. Varmistettaisiin reilut sisämarkkinat. Toimittaisiin yhdessä ja solidaarisesti.

Käytännössä komissaarit kuitenkin ehdottivat uutta yhteisvelkaa. Se on EU:ssa tulenarka asia.

Historiallisesti Euroopan unionin talouspoliittiset päätökset ovat riippuneet paljolti Saksasta.

Saksa on EU:n väkirikkain maa: yksi maailman talousjättiläisistä, jonka osuus unionin bruttokansantuotteesta on lähes neljännes.

Perinteisesti Saksa on suhtautunut yhteisvelkaan hyvin kriittisesti. Vielä 2010-luvulla tiukkaa talouskuria ajavat maat, Suomi mukaan lukien, saattoivatkin luottaa Saksan vankkaan selkänojaan.

Taustalla on ajatus, jonka mukaan jokaisen jäsenmaan tulisi itse kyetä huolehtimaan taloutensa tasapainosta. Eurokriisin aikaan liittokansleri Angela Merkelin raportoitiin jopa tokaisseen, ettei Saksa tule hyväksymään yhteisvastuuta niin kauan hänessä henki pihisee. Saksa oli tuolloin voimansa tunnossa.