Pyhä pohjoinen
Suomalaisyhtiö haluaisi rakentaa suuren tuulivoima-alueen pyhän tunturin maisemaan. Saamelaisneuvoston presidentin mukaan ilmastonmuutos on uhka saamelaiskulttuurille, mutta niin ovat suuret infrahankkeetkin.
9
MIN
Suomen Kuvalehti kokeilee uutta koneääntä. Jos haluat, voit antaa palautetta äänen laadusta täältä.
Norja on uusiutuvan sähkön mallimaa, joka tuottaa käytännössä kaiken sähkönsä vesi- ja tuulivoimalla. Mutta se ei riitä. Sähköä tarvitaan lisää.
”Norja on vielä suurelta osin riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Jos haluamme pysäyttää ilmaston lämpenemisen, myös fossiiliriippuvaiset toiminnot pitää sähköistää”, sanoo energiakonserni St1 Nordic Oy:n uusiutuvan energian johtaja Thomas Hansen.
Hansen perustelee Davvi-nimistä tuulivoimahanketta. Se on 66–160 tuulimyllyn kokonaisuus, jota Grenselandet AS -yhtiö kaavailee Utsjoen pohjoispuolelle Norjaan. Helsingissä pääkonttoriaan pitävä St1 on yhtiössä enemmistöosakkaana.
”Pohjois-Norjassa on vihreitä aloitteita jäissä, koska energiaa ei riitä”, Hansen kertoo.
Davvin enimmäisteho olisi 800 megawattia. Tuulisena päivänä tuotanto ei jäisi kauas Loviisan ydinvoimalasta. Viime vuonna Davvin arvioidulla vuosituotannolla olisi katettu viisi prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta.
Numerot selittyvät voimaloiden sijainnilla. Yhtiön tavoitteena oli saada mahdollisimman paljon sähköä mahdollisimman pienin haitoin.
”Paikka on todella tuulinen, ja tuuli on tasaista”, Hansen kertoo.
”Toisaalta luontovaikutukset ovat pieniä, sillä arktisella alueella 600 metrin korkeudessa biodiversiteetti on vähäistä.”
Grenselandet on jättänyt Davvista lupahakemuksen. Nyt se odottaa, että viranomainen aloittaa kuulemiset. Sitten tulee päätös ja mahdollinen valitusprosessi.
Aikaisimmillaan rakentaminen voisi alkaa vuonna 2027.
Davvi on pohjoissaamea ja tarkoittaa pohjoista. Hankkeen kotikunta Lebesby kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen, samoin sitä ympäröivä Finnmarkin lääni.
Saamelaisia edustavien tahojen kanta tuulivoimaloihin on kuitenkin ollut kielteinen. Sekä Norjan että Suomen saamelaiskäräjät vastustavat, niin myös yli valtionrajojen toimiva Saamelaisneuvosto.
”Hankkeella olisi kielteisiä vaikutuksia poronhoitoon ja siihen merkitykseen, jota tämä alue kantaa seudun ihmisille”, perustelee Saamelaisneuvoston presidentti Aslak Holmberg.
