Sipilä vastaan ay-liike: Ensin ilmitappelu – sitten hätätilasopimus?

Uutisanalyysi: Vaikka jatkossa sovittaisiin mitä tahansa, keskinäinen luottamus on saanut kolhun.

Suomalaisessa politiikassa on harvoin nähty yhtä perusteellista muodonmuutosta kuin minkä Juha Sipilä (kesk) on kokenut ensimmäisten runsaan sadan pääministeripäivänsä aikana.

Leppoisasta ja sovinnollisesta oppositiojohtajasta on yhdessä kesässä kuoriutunut määrätietoinen, keinoja kaihtamaton vallankäyttäjä, joka ei arastele kovaakaan poliittista uhkapeliä.

Sipilän alku oli vaikea, kun neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta työmarkkinajärjestöjen kanssa epäonnistuivat ensin keväällä ja toisen kerran elokuussa. Kun hallituksen itse itselleen asettama tavoite – kustannuskilpailukyvyn parantaminen viidellä prosentilla – ei neuvottelujen kautta onnistunut, päätti pääministeri toimia omin päin.

Hallituksen 8. syyskuuta julkistama luettelo yhteiskuntasopimusta korvaavista toimista on käytännössä leikkauslista. Se yllätti rajuutensa lisäksi ajoituksellaan. Ehdotuksen tekoon oli alun perin varattu koko syyskuu, mutta se valmistui kolmisen viikkoa etuajassa. Työmarkkinajärjestöille oli kerrottu sen sisällöstä etukäteen, mutta niidenkin henkinen valmistautumisaika jäi lyhyeksi.

Alun perin Sipilä olisi halunnut viedä asian eduskuntaankin saman tien, heti listan julkistamista seuraavalla viikolla. Se osoittautui kuitenkin käytännössä mahdottomaksi.