Yrittänyttä ei laiteta

Yrittäjien luottamus talouteen on ylittänyt tason, jolla se oli ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022.

Asia käy ilmi kyselytutkimuksesta, jonka Tilastokeskus tekee kuukausittain. Eri väestöryhmistä talouden näkymiä myönteisimmin arvioivat ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät, joiden käsitykset ovat kevään aikana kiivenneet miinukselta plussan puolelle.

Yrittäjät ovat ensimmäinen ammattiryhmä, jonka luottamus on kohonnut sotaa edeltävälle tasolle. Ylemmät toimihenkilöt eivät ole aivan yhtä optimistisia kuin ennen sotaa.

Alempien toimihenkilöiden, työntekijöiden ja eläkeläisten luottamus kasvaa, mutta varovaisemmin.

Eri ammattiryhmistä poikkeavat opiskelijat, joiden arvio taloudesta heikkenee edelleen.

Eri väestöryhmien tuloksiin kiinnitti maanantaina sosiaalisessa mediassa huomiota tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta.

Maliranta sanoo Suomen Kuvalehdelle, että yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden luottamus talouteen on selvästi kirkastunut. Hän toisaalta arvioi, että näiden ammattiryhmien tuloksissa ei ole enää merkittävästi parantamisen varaa, sillä ne ovat keskivertotasolla.

Kaikkien väestöryhmien yhteenlaskettu arvio taloudesta on edelleen alle keskiarvon.

”Jotta keskiarvo lähtisi kunnolla nousemaan, luottamuksen pitäisi parantua laajemmin”, Maliranta sanoo.

Hän arvioi, että viime aikojen heikko yleinen taloussuhdanne ja Orpon hallituksen politiikka selittävät väestöryhmien erilaisia näkemyksiä.

Alemmissa tuloluokissa kulutus vaihtelee suhdanteen mukaan enemmän kuin suurituloisilla. Lisäksi julkisen talouden säästöt ovat iskeneet eniten pienituloisempiin ryhmiin.

”Sen sijaan suurempituloisille on tullut mieltä nostavia päätöksiä. Esimerkiksi ylempiä rajaveroasteita on laskettu”, Maliranta sanoo.

Hallitus laski erityisesti yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien verotusta tämän vuoden alusta alkaen. Lisätuloista maksettava marginaalivero laski 52 prosenttiin, kun se oli aiemmin enimmillään 59 prosenttia.

Kevään kehysriihessä hallitus puolestaan linjasi lisäävänsä yrittäjien mahdollisuuksia päättää omat eläkemaksunsa.

Yrittäjien optimismi ei ole toistaiseksi näkynyt alan etujärjestön omissa kyselyissä.

Varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten asiaa ajava Suomen Yrittäjät mittaa jäsentensä talousnäkymiä monta kertaa vuodessa. Tuoreimmassa kyselyssä huhtikuussa 46 prosenttia vastaajista kertoi, että yrityksen taloudellinen tilanne on hyvä.

Osuus on laskenut hiljalleen viime vuosina: keväällä 2022 hyvästä tilanteesta kertoi 57 prosenttia vastaajista.

Suomen Yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen kuitenkin arvioi, että jäsenyritysten näkymät eli arvio tulevaisuudesta on lähtenyt parantumaan tämän vuoden aikana.

”Kun yrittäjien kanssa puhun, niin alkuvuonna oltiin vielä epäileväisiä, vaikka uusia tilauksia tuli jo. Kun hyvä suhdannetilanne on jatkunut toisen vuosineljänneksen aikana, se on tuonut varmuutta”, Malinen sanoo.

Toimialakohtaisia eroja on tosin selvästi, hän huomauttaa. Rakentamisessa ja teollisuudessa näkymät ovat parantuneet. Sen sijaan palvelusektorilla kipuilu jatkuu.

”Niin kauan kuin kuluttajat ovat edelleen pessimistisiä tulevaisuudesta, kaupassa ja kuluttajapalveluissa elpyminen ei ole niin voimakasta.”

Alkuvuosi on toistaiseksi tarjonnut suotuisia uutisia Suomen taloudesta. Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuote (bkt) kasvoi 0,9 prosenttia tammi-maaliskuussa edellisestä vuosineljänneksestä.

Ensitiedon huhti-kesäkuun kehityksestä se julkaisee torstaina. Bkt-tiedot tosin päivittyvät vielä kahden vuoden ajan.

Myös nämä tarkennukset ovat olleet pitkästä aikaa positiivisia. Kesäkuussa Tilastokeskus kohensi selvästi käsitystä viime vuosien bkt-kehityksestä.

Alkuvuoden iso huolenaihe myös Suomen taloudelle on ollut Iranin sota. Yhdysvaltain ja Israelin aloittama sota on saanut öljyn hinnan sahaamaan ja euribor-korot nousuun.

Suomen Yrittäjien Malisen mukaan sodan vaikutus on jäänyt lopulta kohtalaisen vähäiseksi, ainakin toistaiseksi. ”Se ei ole hirvittävän voimakkaasti valunut muihin hintoihin.”