Sdp valitsi Rinteen, hallituksen yhtenäisyys heti testiin
Antti Rinne väläytti ensi töikseen valintansa jälkeen kehysriihen päätösten avaamista.
Sosiaalidemokraattien puheenjohtajavaali oli Seinäjoella juuri niin tiukka kuin odotettiin. Haastaja Antti Rinteen etumatka piti loppuun asti, ja hän voitti Jutta Urpilaisen äänin 257-243. Urpilaisen hieno, joidenkin hänen uransa parhaaksi kehuma esittäytymispuhe käänsi todennäköisesti muutamien epävarmojen päät, mutta Rinteen kannalta tarpeeksi monet olivat jo lyöneet kantansa lukkoon ennen tämänaamuista loppunäytöstä.
Rinteen valinnan vuoksi moni asia muuttuu suomalaisessa politiikassa. Suomi saa jo lähiaikoina uuden valtiovarainministerin, Sdp siirtyy taas Rafael Paasion klassista ilmaisua lainaten ainakin pari piirua vasemmalle, ja kesän minihallitusneuvottelujen lähtökohdat menevät kerralla uusiksi.
Rinteen voiton takana oli ennen muuta kaksi asiaa. Sdp on kulkenut viime vuodet vaalitappiosta toiseen, eikä Urpilainen lopulta kyennyt uskottavasti perustelemaan, miten kannatus saataisiin enää hänen johdollaan käännettyä nousuun. Puolueessa on myös paljon tyytymättömyyttä hallituksen tähänastiseen politiikkaan, jota monet pitävät liian oikeistolaisena ja kokoomusta myötäilevänä.
Ennen vaalia pidetyissä kannatuspuheenvuoroissa Rinteen valintaa perusteltiin muun muassa tarpeella antaa signaali, että sosiaalidemokraattien politiikan painopiste on taas ”siirtymässä suomalaisten palkansaajien arkeen”. Toisen puhujan mukaan Sdp oli kyllä pystynyt Urpilaisenkin aikana rytminvaihdokseen, mutta ”rytmi oli jäänyt liikaa oikealle jalalle”.
Tiedotustilaisuudessa heti valintansa jälkeen Rinne ei vielä valottanut kovin tarkkaan tulevia suunnitelmiaan. Kesäkuun minihallitusneuvotteluja hän luonnehti paikaksi, jossa voidaan tarkistaa politiikan painotuksia. Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi talousratkaisujen painottamista ”enemmän elvytyksen puolelle”.
