Sdp ja keskusta yhtyvät vihreiden kritiikkiin: puolustusmenojen nostosta ei ole käyty yhdessä riittävästi keskustelua

Puoluekokoukseensa Hämeenlinnaan kokoontunut oppositiopuolue vihreät arvostelee hallitusta siitä, ettei puolustusmäärärahoista ole käyty riittävää parlamentaarista käsittelyä.

Kesäkuussa Naton odotetaan linjaavan Haagin huippukokouksessa, että puolustusliiton jäsenmaat käyttäisivät jatkossa 3,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan (bkt) puolustusmenoihin. Lisäksi erilaisiin liitännäismenoihin, kuten puolustusta tukevaan infrastruktuuriin, tulisi käyttää 1,5 prosenttia.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoi tällä viikolla huippukokousta valmistelevassa puolustusministerikokouksessa, että myös Suomi tukee Naton pääsihteerin Mark Rutten valmistelemaa tavoitetta. 3,5 prosentin taso Suomessa tarkoittaisi miljardien eurojen lisäystä puolustukseen.

Vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran mukaan tämän tulisi synnyttää ”jokaisessa puolueessa pohdintaa tavoitteen realismista”.

”Tunnistan syyt taustalla, mihin tällä pyritään. Mutta tavoite on niin massiivinen, että ajattelen sen vaativan aikaa ja laajamittaista parlamentaarista keskustelua. Ei voida tehdä päätöksiä, joihin ei ole realismia päästä.”

Virta kertoi puoluekokouksessa kantavansa erityisesti huolta siitä, että tavoite johtaisi lisäleikkauksiin hyvinvointipalveluista.

Puolustusministeri Häkkänen on vakuuttanut, että asiasta on käyty keskustelua myös parlamentaarisesti. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen kuitenkin arvosteli puoluekokouksessa asian valmistelua toimittajille.

Hänen mukaansa eduskunnassa on puitu ”tuhat kertaa pienemmistä rahasummista” paljon tarkemmin.

”En tiedä, milloin näin valtavia päätöksiä on tehty Suomessa näin hätäisesti ja köykäisin perustein”, Tynkkynen sanoi.

”On hämmästyttävää, että nyt tässä ollaan yhtäkkiä sitomassa ei vain nykyisen vaan kahden seuraavan hallituksen käsiä rahankäytön suhteen näin kevyesti.”

Eikö asiasta siis ole käyty parlamentaarista keskustelua?

”Panin merkille, että ministeri Häkkänen on perustellut tätä parlamentaarista käsittelyä sillä, että on järjestetty puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajille informaatiotilaisuuksia. Se, että meitä informoidaan, on arvokas ja hyvä asia, mutta se ei ole parlamentarismia. Parlamentarismi tarkoittaa sitä, että yli hallitus-oppositiorajan kootaan ryhmät keskustelemaan siitä, miten tavoitteeseen päästään. Nyt tätä ei ole tehty, vaan Nato-huippukokouksessa mennään linjaamaan tällainen tavoite, ja se on tehty ilman, että sitä olisi kuitattu tai sille olisi haettu hyväksyntää perinteisellä parlamentaarisella tavalla.”

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kuvailee Suomen Kuvalehdelle, että asiasta on käyty eduskunnassa toistaiseksi ”tyydyttävällä tavalla” parlamentaarista keskustelua.

”Sitä on käyty useassa yhteydessä ja kansanedustajilla on ollut mahdollisuus perehtyä kysymykseen”, hän sanoo.

”Asiasta ei kuitenkaan ole muodostettu kantaa parlamentaarisessa menettelyssä siten, että puolueet olisivat yksissä tuumin tehneet päätöksiä asiassa.”

Tuppurainen viittaa edesmenneen entisen puolustusministerin Ilkka Kanervan (kok) työryhmään, joka päätti parlamentaarisesti puolustusmäärärahojen tasosta kymmenisen vuotta sitten. Hänen mukaansa tällainen työryhmä olisi voinut olla paikallaan nytkin.

Olisitte siis toivoneet parlamentaarista kannanmuodostusta?

”Kyllä. Se voitaisiin nähdäksemme vielä tehdä esimerkiksi eduskunnan valiokunnassa tai myöhemmässä vaiheessa tiedonantomenettelyllä.”

Keskustan puheenjohtaja, entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen viestittää Suomen Kuvalehdelle, että myös hänen mielestään parlamentaarinen prosessi on ollut ”toistaiseksi aika köykäinen”.

”Informointia on kyllä ollut, mutta ei varsinaisia neuvotteluja puolueiden välillä. Vaikka keskusta kannattaa lisäpanostuksia turvallisuuteen ja puolustukseen, edellytämme kyllä vahvempaa parlamentaarista prosessia.”

Kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina puhunut Petteri Orpo (kok) sanoi toimittajille, että Suomi tavoittelee puolustusmenojen nostoa viiteen prosenttiin vuoteen 2032 mennessä.

Suomen Kuvalehdelle viestitään kokoomuksesta, että Orpo viittasi juuri Natossa käsittelyssä olevaan kaksiosaiseen tavoitteeseen.

Orpo vakuutti kokouksen yhteydessä toimittajille, että esimerkiksi hän itse on käynyt keskustelua kaikkien puolueiden suuntaan puolustusmäärärahojen lisäämisestä.

Pääministerin mukaan hallitus on saanut linjalleen tukea oppositiopuolueilta. Toisaalta Orpo korosti, että Natossa kyse on myös neuvottelutilanteesta, johon ei voida täysin hakea etukäteispäätöstä.

Orpo lupasi, että Nato-huippukokouksen jälkeen hallitus antaa pääministerin ilmoituksen eduskunnalle. Tässä kohtaa voidaan pääministerin mukaan käydä vielä parlamentaarista keskustelua kokonaisuudesta.

Pääministerin ilmoitus on kuitenkin keveämpi menettely kuin esimerkiksi hallituksen tiedonanto.

Juttua on päivitetty 7.6.2025 klo 17.40 täsmentämällä Orpon tarkoittamaa tavoitetasoa.