Ruotsi päihittää Suomen kirkkaasti talousmaaottelun kaikissa lajeissa

Suomalaiset suhtautuvat tulevaisuuteen pessimistisemmin kuin pohjoismaiset naapurit.

euromaat
Teksti
Teppo Tiilikainen

Suomen taloudesta kuuluu myönteisiä viestejä. Pitkä taantuma on selätetty, vaikka kasvu on edelleen heikkoa. Tuore elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) uskoo kuitenkin, että kasvu kiihtyy korkeammaksi kuin valtiovarainministeriön ennakoima 0,9 prosenttia.

Niin uskovat monet muutkin, ja siihen on myös perusteita. Tilastokeskuksen julkaisema kuluttajien luottamusindikaattori kohosi joulukuussa lukemaan 19,5, joka ylittää selvästi pitkän ajan keskiarvon. Ylen teettämän kyselyn mukaan myös potkujen pelko on pienentynyt. Työpaikat koetaan aiempaa turvatummiksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) vakuuttaa, ettei lisäleikkauksia tarvita hallituksen puolivälitarkastelussa, joka järjestetään huhtikuussa kuntavaalien jälkeen. Taloustutkijat ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) puhuvat kuitenkin 1–2 miljardin euron leikkauksista, elleivät talous ja työllisyys kohene selvästi.

Sipilä uskoo ilmeisesti, että työllisyys kohenee. Hallitusohjelman mukaan työllisyysaste pitäisi nostaa peräti 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä, mutta tavoitetta ei pidetä realistisena edes hallituksessa.

Myönteisistä uutisista huolimatta suomalaiset suhtautuvat tulevaisuuteen pessimistisemmin kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset. Danske Bankin kyselyn mukaan suomalaisista vain 56 prosenttia uskoo oman taloutensa olevan hyvässä kunnossa, kun muissa Pohjoismaissa yllettiin lähes 80 prosentin tasolle.