OP:n Karhinen: Suomi on outo ilmiö

Reijo Karhisen mukaan rohkeat uudistukset turvaavat kasvun ja työpaikat.

finanssipolitiikka
Teksti
Kustaa Hulkko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen ar­vioi, että vallitseva suhdanne ei ole pääasia, kun puhutaan Suomen taloudesta. ”Suhdanteet tulevat ja menevät. Paljon oleellisempaa on se, että moni toimiala on keskellä merkittävää rakennemuutosta. Ne vaikuttavat tulevaisuuteemme paljon enemmän kuin suhdanteet.”

Karhisen lista rakennemuutosaloista on pitkä: teollisuus, kauppa, media, finanssiala ja julkinen sektori.

”Tarvitsemme rohkeita uudistuksia ja vastuullista taloudenpitoa, jotka vahvistavat luottamusta ja luovat pohjaa kasvulle”, Karhinen sanoo.

Uusimmat luottamusmittarit ja muut tilastotiedot kertovat, että Suomen taloustilanne on edelleen heikko, vaikka vientimarkkinoilta on alkanut kantautua myönteisiä uutisia.

Tässä suhteessa Suomi poikkeaa muusta euroalueesta. Meillä luottamus horjuu, vaikka muualla luottamus on kohentunut.

”Suomi on outo ilmiö. Se on kaikkien luottokelpoisuusluokittajien kirjoissa euroalueen ainoa AAA-maa, ja siitä huolimatta luottamus on heikommissa kantimissa kuin muissa euromaissa.”

 

Luottamusta voi mitata myös sillä, miten paljon Suomeen investoidaan. Yksi viime aikojen paljon puhutuista valopilkuista on Googlen yhteensä 800 miljoonan euron investointiohjelma Haminan palvelukeskukseen.

Karhinen muistuttaa myös OP-Pohjolan 250 miljoonan euron ja yli 2 000 henkilötyövuoden hankkeesta Vallilan finanssikorttelissa. Se valmistuu vuonna 2015.

Ne – ja Teollisuuden Voiman jättimäinen ydinvoimainvestointi Olkiluotoon – ovat kuitenkin poikkeuksia. Viime vuosina teollisuuden pääomakanta on pienentynyt, sillä investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin ovat jääneet pienemmiksi kuin vastaavat poistot.

Karhinen korostaa, että jos ei ole luottamusta, ei ole investointeja, ja ilman investointeja ei synny myöskään kasvua.

”Olemme negatiivisessa kierteessä. Jos yritykset eivät investoi, se on merkki siitä, että Suomeen ei luoteta investointikohteena. Tätä toimintaympäristöä ei pidetä tarpeeksi suotuisana.”

 

Karhinen sanoo, että hän huolehtii Suomesta, kansantaloudesta ja talouspolitiikasta pankkiryhmänsä pääjohtajana. Hän muistuttaa, ettei ole pankkikriisiä ilman kansantalouden kriisiä.

”OP-Pohjola-ryhmä toimii Suomessa ja elää Suomesta. Meille olisi suuri uhka, jos julkinen sektori riistäytyisi käsistä ja Suomi ajautuisi samantapaiseen tilanteeseen kuin Etelä-Euroopan maat.”

On sanottu, että 1990-luvun pankkikriisi ja lama johtuivat osin huonosta onnesta. Sen sijaan viime aikojen kriisejä ei Karhisen mukaan voi millään selittää huonolla tuurilla.

”Saimme todistaa maailmalla laajalti harjoitettua huonoa talouspolitiikkaa, huonoa pankkitoimintaa ja tällä kertaa myös huonoa sääntelyä.”

Karhisen mukaan Suomen talouspolitiikka heräsi turhan myöhään todellisuuteen – rakennemuutosten tarpeeseen.

Kriisitietoisuus syntyi vasta viime kesänä, vaikka finanssikriisi alkoi jo 2007. Silloin hallitus päätti poistaa kestävyysvajeen vuoteen 2017 mennessä. Valtiovarainministeriön mukaan julkisessa talou­dessa on yhdeksän miljardin euron kestävyysvaje. Se on yhtä kuin tulojen pitkän aikavälin vajaus suhteessa menoihin.

Tässä suhteessa Karhinen pitää hallituksen ohjelmaa ”positiivisena yllätyksenä” ja ”historiallisena avauksena”.

Toistaiseksi merkittävin hallituksen tekemistä päätöksistä on hänen mielestään yhteisöveron lasku, joka kannustaa yritystoimintaa.

Myös työmarkkinajärjestöjen tuloratkaisua hän pitää erinomaisena viennin kilpailukyvyn kannalta. Matalan palkankorotuksen on laskettu luovan 12 000–20 000 työpaikkaa taikka estävän yhtä monen vanhan työpaikan katoamisen.

Haastatteluhetkellä ei vielä tiedetä, millaisia rakennepoliittisia päätöksiä hallitus tekee 29. marraskuuta. Tarkoitus on karsia esimerkiksi kuntien tehtäviä kuntatalouden tasapainottamiseksi.

Karhinen sanoo pitävänsä ”peukut pystyssä”, että hallitus saa vietyä uudistusten ensimmäisen vaiheen maaliin.

”Suomi on rakentamassa kestävää pohjaa seuraavalle satavuotiskaudelle.”

Samalla hän korostaa, että ensi keväänä on edessä vastaava ponnistus ja sen jälkeen vielä monta uutta tällä hallituskaudella ja seuraavilla.