Raimo Sailas ja optimistinen viesti taloudesta

Raimo Sailas sanoo, että Suomi selviää tästä kriisistä ja pärjää tulevaisuudessakin.

Raimo Sailas metsäteollisuusseminaarissa Helsingissä tammikuussa 2010. Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva.

Valtiovarainministeriön valtiosihteerillä Raimo Sailaksella on tällä kertaa optimistinen viesti: Suomella ja sen yrityksillä on mahdollisuus pärjätä myös tulevaisuudessa kansainvälisen talouden nykyongelmista huolimatta.

“Kyllä suomalainen tavara mahtuu maailmalle edelleenkin, jos laatu ja hinta ovat kohdallaan.”

Sailas puhui Suomen paras yritys -kilpailun palkintojenjakotilaisuudessa 16. helmikuuta. Hän kuuluu Suomen Kuvalehden järjestämän kilpailun raatiin.

Raadin puheenjohtaja vuorineuvos Matti Honkala sanoi, että valinnat olivat tällä kertaa tavanomaista visaisempia maailmantalouden myrskyjen takia.

“Toisaalta nyt jos koskaan tarvitaan rohkaisevia esimerkkejä!” hän sanoi.

“Tarvitaan dynamiikkaa”

Sailas toi kannustavia terveisiä Pietarsaaresta, missä hän oli vieraillut lihanjalostusyritys Snellmanin vieraana.

Snellman toimittaa sianlihaa Keski-Pohjanmaalta peräti Uuteen-Seelantiin asti. Lihabisneksessä näin pitkät etäisyydet ovat harvinaisia. Yllättävän liikesuhteen selitys on se, että Uusi-Seelanti asettaa tuontilihalle erittäin korkeat hygieniavaatimukset, jotka vain harva yritys pystyy täyttämään.

Tarinan opetus Sailaksen mukaan on se, että kilpailukyvyn avaimia ovat laatu ja hyvä osaaminen.

“Peruskysymys on se, onko suomalaisessa yhteiskunnassa – ei vain taloudessa vaan koko yhteiskunnassa – dynaamisuutta, kykyä ja halua päätöksiin ja muutokseen.”

“Ei tarvitse keksiä mitään uutta ja ihmeellistä näkökulmaa. Oppiminen, osaaminen, työnteon palkitseminen, työurien pidentäminen”, Sailas listasi dynaamisen yhteiskunnan piirteitä.

Suomalaisten ei tarvitse Sailaksen mukaan pelätä sitä, että maailmantalouden painopiste siirtyy Aasiaan. “Meillä on kohtalaiset lähtökohdat pärjätä myös siellä.”

Ilmasto-, energia-, ruoka- ja vesikriisit hallitsevat kansainvälistä näyttämöä. Sailas huomautti, että ne eivät ole vain uhkia, vaan niihin sisältyy liiketoiminnan mahdollisuuksia.

“2010 parempi vuosi”

Talouden näkymät ovat Sailaksen mukaan nyt selvästi paremmat kuin esimerkiksi vuosi sitten, jolloin myönteisiä uutisia ei juuri herunut.

“Nyt tilanne on kokonaan toinen. Tämä vuosi näyttää jo paljon paremmalta kuin 2009.”

Viennin romahduksesta huolimatta rahoitusmarkkinat säilyivät toimintakykyisinä suurelta osin siksi, että pankit olivat hyvässä kunnossa.

Toisaalta julkinen valta – sekä valtio että sen omistama Finnvera – toimi järjestelmän takuumiehenä, ilman että veronmaksajat olisivat joutuneet kärsimään.

“Ja vaikka kulutuskysyntä putosi, se ei silti romahtanut. Nyt on ollut nähtävissä lievää kasvuakin.”

“Myöskään rakennustoiminta ei sukeltanut sillä tavoin kuin vielä vuosi sitten pelättiin.” Sailaksen mukaan esimerkiksi Rovaniemellä vallitsee rakentamisessa lähes ylikuumentunut tilanne.

“Kreikan kriisi hoidetaan”

Viime viikkoina rahoitusmarkkinoilla on virinnyt suuri epäusko Kreikan valtion kykyyn hoitaa velkojaan. Kreikan velkapaperien korot ovat nousseet; toisaalta euro on heikentynyt, koska on pelätty Kreikan ongelmien tarttuvan koko euroalueeseen.

“En usko, että ongelmista on kovin pahoja seurauksia. Pidän todennäköisenä, että tilanne hoidetaan sivistyneesti, sillä epäonnistuminen olisi rankka tappio koko EMU-yhteisölle”, Sailas sanoi.