Puoluesihteereiltä suorat sanat oikeusministeriön virkakunnalle: "Vuosi ollut aikaa valmistautua vaaleihin"

Perussuomalaisten puoluesihteerin Simo Grönroosin mukaan kuntavaalien siirtäminen horjuttaisi kansalaisten luottamusta siihen, järjestetäänkö vaaleja "joskus lokakuussakaan".

kuntavaalit 2021
Teksti
Lauri Lehtinen Leena Sharma

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Suurimpien eduskuntapuolueen puoluesihteerit arvostelevat oikeusministeriön virkamiesten hidasta ja kehnoa valmistelua kuntavaalien turvallisessa järjestämisessä korona-aikana. Yksikään puoluesihteeri ei tämän hetken tietojen valossa kannata vaalien siirtämistä.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoi tänään 17. helmikuuta STT:n haastattelussa, että kuntavaalien järjestämisen ajankohtaa ja mahdollista siirtämistä on pohdittava huolellisesti vielä helmikuun aikana.

Varsinainen vaalipäivä on aikataulun mukaan 18. huhtikuuta. Pöysti näkee, että äänestysmahdollisuuden takaaminen riittävän laajasti voi edellyttää vaalien viivästyttämistä.

Oikeusministeriön virkamiehet esittivät siirtoa jo helmikuun alussa, mutta puoluesihteerit ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) tyrmäsivät tuolloin idean.

 

”Olin aiemmin siinä käsityksessä, että oikeusministeriön virkamiestyö on ollut hyvää ja ajan tasaista”, sanoo kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko.

”Nyt on kuitenkin herännyt epäilys, onko oikeusministeriössä tehty kaikki sen turvaamiseksi, että mahdollisimman moni voi äänestää huolimatta erilaisista karanteeneista.”

Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm toteaa, että valmistelu on aiheuttanut hänessä turhautumista.

”Me olemme käsitelleet näitä asioita jo vuoden eli koko korona-ajan. Olemme sparranneet sekä oikeusministeriötä että kuntia siinä, että erilaisten skenaarioiden täytyy olla todella hyvissä ajoin mietittyinä.”

”Olemme olleet valmiita tekemään muutoksia vaalilakeihin, jotta äänestys voidaan järjestää mahdollisimman turvallisesti. Siksi tässä on herännyt kysymys, että olisiko pitänyt tehdä aikaisemmin jotain vai mistä johtuu yhtäkkiä ajatus, että vaaleja ei voida järjestää”, Rönnholm sanoo.

Samaa ihmettelee perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos.

”Virkamiehillä on ainakin ollut vuoden päivät aikaa valmistautua tähän.”

 

Vihreiden puoluesihteerin Veli Liikasen mukaan sellaista tilannekuvaa ei ole annettu, että se täyttäisi kriteerit vaalien siirtämiselle.

”Useissa maissa on järjestetty tämänkin vuoden puolella vaaleja hankalammassa koronatilanteessa kuin missä me Suomessa olemme tai mitä huhtikuun osalta arvioidaan. Riskiryhmien rokottaminen etenee vaaleja kohti mentäessä.”

Myöskään vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen ei näe vaalien siirrolle riittäviä perusteita. Hänen mukaansa helmikuussa eli käytännössä ennen ehdokasasettelun päättymistä tulisi määritellä, millaisessa tilanteessa vaaleja on syytä siirtää.

Koikkalainen kaipaa tiiviimpää vuoropuhelua viranomaisten ja puolueiden välille.

”Nytkin käymme julkisuudessa tätä keskustelua, mitä mieltä olemme Pöystin esityksestä, emmekä saman pöydän äärellä.”

Koikkalainen pitää todennäköisimpänä vaihtoehtona, että vaalit järjestetään aikataulun mukaisesti.

 

Jos johonkin asiaan on Suomessa voinut luottaa, niin siihen, että vaalit järjestetään ajallaan, sanoo perussuomalaisten Grönroos.

Vaalien siirtäminen horjuttaisi kansalaisten luottamusta siihen, pidetäänkö niitä ”joskus lokakuussakaan”. Kyse on myös demokratian luotettavuudesta, Grönroos sanoo.

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ilmoittaa seuraavansa epidemiatilannetta virkamiesten kanssa.

”Puolueilla on hyvä olla yhteinen näkemys, että suomalaisten luottamus vaalien järjestämiseen voi säilyä vahvana.”

Suomen Kuvalehti pyysi haastattelua oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläiseltä, mutta hän ei vielä iltapäivällä palannut asiaan.