Professori: On hyvä, ettei maalittamista kriminalisoida – ”olen kuitenkin valmis muuttamaan mieleni”
Keskustelua maalittamisesta helpottaisi, jos sen määritelmästä olisi edes jonkinlainen yksimielisyys. Ilmiön määrittelyn hankaluuteen pureudutaan SK:n tuoreessa kansijutussa.
Viime vuosina valtionhallinnossa on pohdittu, pitäisikö maalittaminen kriminalisoida.
Asiasta on tehty kaksi selvitystä kolmen vuoden sisällä. Ne päätyivät ristiriitaisiin lopputulemiin.
Vuonna 2020 valtioneuvostolle tehdyssä selvityksessä todettiin, ettei maalittamiselle tarvita omaa rikosnimikettä. Jo nykyisellä lainsäädännöllä ilmiötä voidaan torjua kohtuullisen hyvin.
Oikeusministeriön viime vuonna julkaiseman muistion mukaan kriminalisoinnille on kuitenkin perusteita. Tällä hetkellä laki ei välttämättä täysin tunnista esimerkiksi tilanteita, joissa levitetään vääristeltyä tietoa.
Oikeusministeri Leena Meri (ps) sanoi elokuussa, että hallitus ei ole esittämässä maalittamista kriminalisoitavaksi.
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mielestä niin on hyvä.
”Tässä voi olla vaalikauden mittainen pohdiskeluaika vielä tarpeen.”
Ennen kriminalisointia pitäisi olla varma, että nykyistä lainsäädäntöä hyödynnetään maalittamisen torjunnassa täysin.
”Olen valmis muuttamaan kantani, jos ilmenee, että nykyinen lainsäädäntö ei riitä.”
Maalittamisen ympärillä käyty keskustelua pitkin kesää. Hallituspuolueiden poliittikkojen syytettiin maalittaneen Iltalehden toimittajaa. Keskustelu on ollut vaikeaa, koska edes maalittamisen määritelmästä ei olla yksimielisiä.
Maalittamisen määrittelyn hankaluuteen pureudutaan SK:n tuoreessa kansijutussa.