Politiikka tuoksui aiemmin ministerisyytteiden käsittelyssä – Vihreiden Haavisto-vastalause oli paluuta 1980-luvulle

Perustuslakivaliokunta on kelvannut varsinkin opposition aseeksi. Vain neljä kertaa lähes sadan vuoden aikana ministeri on päätynyt valtakunnanoikeuteen.

eduskunta
Teksti
Heikki Vento

Kansanedustajista koottu eduskunnan perustuslakivaliokunta on pystynyt toimimaan puolueettomasti, vaikka sen työssä on usein tuoksahtanut politiikka. Se on tullut esiin ministerimuistutuksissa ja vastalauseissa.

Vihreiden vastalause ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) toimintaa koskevaan mietintöön oli poikkeuksellinen, koska valiokunta yleensä hyväksyy mietinnöt yksimielisesti. Valiokunta totesi Haaviston rikkoneen lakia, mutta syytekynnys ei ylittynyt. Vihreiden mielestä Haaviston toiminnassa ei ollut moitittavaa.

Vihreiden vastalause oli paluuta 1980-luvulle ja 1990-luvun alkuun. Ennen ministerimuistutukset ja vastalauseet kuuluivat erityisesti opposition arsenaaliin.

Edellisen kerran vastaava tapahtui 1992, kun valiokunta käsitteli porvarihallituksen ministereitä Esko Ahoa (kesk), Iiro Viinasta (kok) ja Ilkka Kanervaa (kok) koskevaa muistutusta. Enemmistön mielestä syytekynnys ei ylittynyt. Matti Vähänäkki (sd), Ensio Laine (vas) ja Raimo Vuoristo (sd) olisivat nostaneet syytteet.

Edellisellä vuosikymmenellä Maaseudun puolue ja sen johtaja Veikko Vennamo kävivät ahkerasti ministereiden kimppuun. Vuonna 1980 ja 1981 valiokunta käsitteli kolme Vennamon ministerimuistutusta, jotka kaikki raukesivat.