Poliisille halutaan oikeus jatkaa takaa-ajoa ja kantaa asetta myös naapurimaan puolella – komissio vetoaa uhkien torjumiseen

EU-komission ehdotus voisi kansalaisjärjestön mukaan toteutuessaan johtaa siihen, että miljoonien kansalaisten tiedot päätyvät vääriin käsiin.

EU:n komissio
Teksti
Mika Horelli

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Euroopan komissio ehdottaa, että jäsenmaiden poliisit voisivat esimerkiksi takaa-ajotilanteessa jatkaa rajan yli naapurimaan puolelle. Ehdotus julkaistiin 8. joulukuuta.

Suunnitelman mukaan poliisille tulisi myös voimankäyttöoikeus naapurin puolella.

Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että virolaiset poliisit voisivat seurata epäiltyjä rikollisia Suomeen tai jopa sitä, että Ranskan poliisi voi ampua epäillyn Belgiassa. EU-maiden poliisiviranomaisille tulisi ehdotuksen mukaan oikeus kantaa asetta toisissa EU-maissa.

Komission 27-sivuiseen suunnitelmaan sisältyy myös ehdotus siitä, että EU-maiden poliisit voisivat automaattisesti jakaa toisilleen kansalaisista olemassa olevaa biometristä tietoa. Näin esimerkiksi poliisien arkistossa olevat kasvokuvat ja sormenjäljet jaettaisiin automaattisesti kaikkien jäsenmaiden poliisiorganisaatioiden kesken.

Ehdotus liittyy EU:n laajempaan pyrkimykseen tehostaa ja yksinkertaistaa EU-maiden poliisiyhteistyötä. Komission mukaan tällä hetkellä jäsenmaiden poliisiyhteistyötä säädellään 60 erilaisella sopimuksella, joista osa on maiden kahdenvälisiä ja osa laajempia kansainvälisiä sopimuksia.

 

Brysselissä toimiva European Digital Rights (EDRi) -kansalaisjärjestö varoittaa, että komission ehdotus vaarantaa EU-kansalaisten tietoturvan ja aiheuttaa riskin, että miljoonien kansalaisten tiedot päätyvät vääriin käsiin.

Järjestö vastustaa myös sitä, että EU:n poliisivirasto Europol voisi käsitellä biometrisiä tietoja myös muista kuin EU-kansalaisista.

Komission mukaan uudet säännöt poliisiyhteistyöstä ovat kuitenkin ehdottoman välttämättömät, jotta unioni voi paremmin suojautua kasvavia ulkoisia ja sisäisiä uhkia ja rikollisuutta vastaan.

Kasvaviksi uhiksi, joihin EU-maiden on varauduttava, sisäasioista vastaava ruotsalaiskomissaari Ylva Johansson mainitsee järjestäytyneen rikollisuuden ja erityisesti ihmissalakuljetuksen. Hänen mukaansa komission ehdotus ratkaisisi erittäin merkittävän ongelman, joka aiheutuu rajat ylittävän poliisitoiminnan byrokratiasta: jokaisella EU-maalla on toisistaan poikkeavat lait ja määräykset. Lakien kirjavuudesta hyötyvät Johanssonin mukaan vain kansainväliset rikolliset.

Eurooppalaisesta elämäntavasta vastaavan kreikkalaiskomissaarin Margaritis Schinasin mukaan käsillä on mahdoton tilanne, jossa rikolliset voivat vapaasti toimia yli rajojen, mutta heitä metsästävät poliisit eivät voi. Europolin marraskuussa julkaiseman raportin mukaan lähes 70 prosenttia unionin alueella toimivista rikollisverkoistoista toimii vähintään kolmessa eri maassa.

Komission ehdotus etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja kaikista jäsenvaltioista koostuvan neuvoston hyväksyttäväksi. Mikäli ehdotus hyväksytään, kunkin jäsenmaan on itse säädettävä asiaa koskevat kansalliset lait.