Valiokunta sai kolhun

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan entisten puheenjohtajien mielestä valiokunnan roolia ministerisyytteen nostamisessa olisi vaikeaa korvata.

politiikka
Teksti
Heikki Vento

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) toimien esitutkinta ja eduskuntakäsittely virittivät keskustelun eduskunnan ja sen perustusvaliokunnan roolista ministerisyytteen nostamisessa.

Ministerisyytteestä päättää eduskunta valiokunnan esityksen pohjalta. Kansanedustaja taas joutuu oikeuteen valtiopäivillä esittämiensä mielipiteidensä vuoksi, jos äänestyksessä viisi kuudesosaa edustajista kannattaa syytteen nostamista.

Haaviston tapauksen käsittelystä nousi kohu, kun vihreät turhaan taivuttelivat valiokunnan hallituspuolueiden edustajia lievemmän kannanoton puolelle. Valiokunta totesi Haaviston toimineen ministeriön virkamiehen työtehtävien järjestelyissä vastoin lakia, mutta teko ei ylittänyt syytekynnystä.

Keskustelua herätti sekin, että ministerimuistutuksen tehneitä kansanedustajia oli valiokunnassa itse käsittelemässä asiaa.

 

Valiokunnan entisten puheenjohtajien Johannes Koskisen (sd) ja Ben Zyskowiczin (kok) mukaan nykyjärjestelmää on hankala korvata. Koskinen sanoo, että järjestelmä on ollut käytössä sata vuotta, ja se on toiminut hyvin.

Vaikka perustuslakivaliokunnan arvovalta sai kolhun, Koskinen ei lämpene ajatukselle valiokunnan ja eduskunnan aseman kaventamisesta ministerisyytteen nostamisessa.

”Ei siitä pysyvää haittaa tullut. On terveellistä, että välillä muistutetaan pelisäännöistä. Ei tule äkkiä helpompaa mallia mieleen. Miten pidettäisiin poliittiset erimielisyydet pois käräjäoikeuksista?”

Zyskowicz voisi harkita eduskunnan vallan kutistamista. ”On ollut puhetta siitä, että perustuslakivaliokunnalta otetaan rooli pois, ja syyteharkinnan tekisi valtakunnansyyttäjä. Ei se ihan mahdotonta ole.”

Eduskunnan aseman kaventaminen ei Zyskowiczin mukaan välttämättä madaltaisi syytekynnystä. Vuonna 1993 eduskunta nosti perustuslakivaliokunnan esityksestä syytteen entistä ministeriä Kauko Juhantaloa (kesk) vastaan, vaikka oikeuskansleri Jorma S. Aalto oli ollut toista mieltä.

Kansanedustajista perustuslakivaliokunnan varajäsen, juristi Pihla Keto-Huovinen (kok) on ehdottanut eduskunnan vallan leikkaamista. Valiokunnan työn politisoitumiseen pettyneen Keto-Huovisen mielestä ministerin ja kansanedustajan syyttämisen ei pitäisi tarvita eduskunnan hyväksyntää.

Ministeriä syytetään tarvittaessa valtakunnanoikeudessa. Kansanedustajien rikosasioita käsitellään tavallisissa oikeusasteissa.

Hallituspuolueet pelastivat Haaviston 15. joulukuuta, kun eduskunta äänesti perussuomalaisten epäluottamusesityksestä. Haavisto sai luottamuslauseen äänin 101–68. Hallitusrintamasta Hannu Hoskonen (kesk) tuki perussuomalaisten ehdotusta.