Kaivoskritiikki heräsi Venäjällä
Fortum tuo Suomeen kivihiiltä Kuzbassista. Ympäristöjärjestön raportin mukaan alueen asukkaat kärsivät kaivosteollisuuden aiheuttamista terveysongelmista.
Helmikuussa 2019 Siperiassa Kemerovon alueen asukkaat latasivat nettiin videoita. Maahan oli satanut mustaa lunta.
Alueella sijaitsee Kuznetsin hiililaakio, lyhyemmin Kuzbass. Se on Venäjän suurimpia hiilikaivosalueita.
Mustat lumisateet eivät ole ainoa ongelma.
”Joskus metsistä löytyy jokia, joissa on mustaa vettä”, kertoo ympäristöjärjestö Ecodefensen jäsen Vladimir Slivjak.
Hänen mukaansa ilman- ja vedensaasteet altistavat asukkaat vakaville sairauksille.
Ecodefense on julkaisemassa uutta raporttia, jossa kerrotaan kaivostoiminnan vaikutuksista alueella. Raportin mukaan asukkaiden elinajanodote vuosina 1990–2018 syntyneillä on keskimäärin 3,14 vuotta lyhyempi kuin Venäjällä keskimäärin.
Yhdeksi ongelmaksi mainitaan se, että yritykset eivät aina jätä riittävää suoja-aluetta kaivoksen ja asutuksen väliin. Ecodefensen mukaan joissakin kaupungeissa etäisyys asuintaloista avolouhokseen voi olla alle 200 metriä.
Kun monissa maissa hiilestä pyristellään eroon, Kuzbassissa tuotanto on lisääntynyt. Ecodefensen mukaan Kemerovon alueen tuotanto kasvoi puolitoistakertaisesti vuosina 2005–2019. Ecodefensen mukaan alueen talous nojaa niin vahvasti hiileen, että se estää muita aloja kehittymästä.
Kuzbassin asukkaat ovat kuitenkin viime vuosina alkaneet protestoimaan hiilikaivostoimintaa vastaan. Paikallishallinto ei enää kiistä, etteikö kaivoksilla olisi yhteyttä ympäristöongelmiin, Slivjak sanoo.
”Viisi vuotta sitten paikallinen hallitus ei olisi avoimesti sanonut, että vedessä tai ilmassa on mitään ongelmia.”
Venäjän valtio on luokitellut Ecodefensen ulkomaiseksi agentiksi ja sen johtoa vastaan on aloitettu useita oikeusjuttuja. Vuonna 2019 järjestön johtajiin kuuluva Alexandra Koroleva haki vankilatuomion pelossa poliittista turvapaikkaa Saksasta.
”Kaikella kaivostoiminnalla on vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön.”
Valtion enemmistöomistama energiayhtiö Fortum hankkii kivihiiltä Kuzbassista. Sieltä oli peräisin kaikki yhtiön vuonna 2019 Suomeen tuoma kivihiili, yhteensä 550 000 tonnia.
Alueelta kaivettua kivihiiltä Fortumille myivät kaivosyhtiöt Siberian Coal Energy Company (Suek), Kuzbassrazrezugol (Kru) ja Taldinskaja myyntiyhtiönsä Kaprobenin kautta. Sopimus Krun kanssa päättyi vuonna 2019, kun Fortumin yhdessä Tukholman kaupungin kanssa omistama yritys, Stockholm Exergi, luopui hiilivoimasta.
The Telegraph -lehden haastattelussa vuonna 2019 Suekin johtaja Sergei Grigoriev sanoi, että hiiltä tullaan tuottamaan vielä 30 vuoden päästäkin.
Samalla Grigoriev heilutti keskisormiaan ja kehotti ”ilmastokiihkoilijoita suutelemaan hänen takalistoaan”.
Mikä on Fortumin vastuu hiilikaivostoiminnan vaikutuksista Kuzbassin alueen ympäristölle ja ihmisten terveydelle?
”Sanotaanko näin, että kaikella kaivostoiminnallahan on vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön”, vastaa Fortumin kestävän kehityksen päällikkö Marjut Lovio.
SK:n haastattelua Lovion kanssa seurasi myös Fortumin viestintäpäällikkö Mark Autio.
Lovion mukaan Kuzbassin alue on iso ja siellä toimii monenlaisia yrityksiä.
Bettercoal-arviointiohjelma varmistaa, että Fortum ostaa hiiltä vastuullisilta toimijoilta, Lovio sanoo. Vuonna 2012 energiayhtiöiden aloitteesta perustetun Bettercoalin tarkoituksena on valvoa hiilenhankintaketjujen vastuullisuutta ja lisätä vuoropuhelua energiayhtiöiden sekä sidosryhmien välillä.
Kriitikot ovat huomauttaneet, että merkittävä osa energiayhtiöiden käyttämästä hiilestä ei ole edelleenkään Bettercoal-arvioitua.
Fortumin mukaan vuonna 2019 kaksi kolmasosaa sen kivihiiliostoista tuli toimittajilta, joiden kaivoksilla on tehty Bettercoal-arviointi. Yritys on kertonut sitoutuneensa kasvattamaan osuuden 70 prosenttiin vuoden 2020 loppuun mennessä.
Lovion mukaan Fortumin kaikki venäläiset hiilitoimittajat ovat Bettercoalissa mukana.
”Heidän kaivoksilleen on tehty riippumattoman tahon auditointi, ja sen perusteella on rakennettu jatkuvan parantamisen suunnitelma.”
Suek-yhtiöön keskittyvässä Bettercoal-raportissa mainitaan muun muassa, että Kuzbassin hiilikaivosteollisuudessa sattuu merkittävästi enemmän työtapaturmia kuin läntisen Euroopan vertailukohteissa.
Lovion mukaan Suek on sitoutunut toteuttamaan parannuksia muun muassa johtamisjärjestelmiin, työntekijöiden oikeuksiin ja päästöihin. Esimerkkejä jo toteutuneista parannuksista hän ei mainitse.
Fortum on mukana Bettercoalin Venäjä-työryhmässä. Lovion mukaan sen puitteissa on vierailtu Kuzbassin alueella sekä keskusteltu hiilentoimittajien ja sidosryhmien kanssa.
”Sitten on myös pidetty yksi työturvallisuusasioihin liittyvä webinaari, johon toimittajat osallistuivat varsin aktiivisesti.”
Lovio korostaa, että kaivosala on merkittävä työllistäjä Venäjällä ja myös Puolassa, josta Fortum niin ikään hankkii hiiltä.
Suomessa Fortum käyttää hiiltä kolmessa laitoksessa. Espoon Suomenojan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos käyttää polttoaineinaan kivihiiltä ja maakaasua. Fortum aikoo luopua kivihiilen käytöstä Espoossa vuoden 2025 aikana.
Meri-Porin hiilivoimala siirtyi kesällä kokonaisuudessaan osaksi energiantuotannon tehoreservijärjestelmää. Kaupallista tuotantoa siellä ei enää ole. Meri-Porin rooli tehoreservijärjestelmässä päättyy 2022.
Fortumin osaomistaman Turun Seudun Energiantuotanto -yhtiön Naantalin voimalaitoksessa hyödynnetään hiilivoimaa. TSE tavoittelee kivihiilestä luopumista voimalaitoksessa kaikilta osin vuoteen 2025 mennessä.
Vuonna 2029 kivihiilen energiakäytöstä tulee Suomessa laitonta. Vuonna 2019 kivihiilen osuus Fortumin sähköntuotannossa oli kolme prosenttia ja lämmöntuotannossa 18 prosenttia.
Viime vuonna Fortum osti hiiltä kokonaisuudessaan noin 2 miljoonaa tonnia. Suomen lisäksi se hyödyntää kivihiiltä tällä hetkellä myös Venäjällä ja Puolassa voimalaitoksissa. Näissä maissa Fortumilla ei ole määritettyä aikataulua hiilivoimasta luopumiseen.
Viime keväänä Fortumin omistusosuus saksalaisesta energiayhtiö Uniperista nousi yli 70 prosenttiin. Kauppojen myötä Suomessakin otsikoihin on noussut erityisesti Uniperin Saksassa sijaitseva Datteln 4 -hiilivoimala, joka käynnistettiin toukokuun lopulla.
Datteln 4 valmistui yhdeksän vuotta aikataulusta jäljessä. Ympäristöjärjestöt ovat kyseenalaistaneet uuden hiilivoimalan avaamisen. Uniper on ilmoittanut tavoitteekseen Euroopan sähköntuotannon hiilineutraaliuden 2035 mennessä.
Samalla Fortum on joutunut ympäristöjärjestöjen kritiikin kohteeksi – niiden mukaan päästöttömän energian maineella ratsastava Fortum likasi kätensä sijoittaessaan yhä vahvasti hiilivoimaan nojaavaan Uniperiin.
Myös poliitikkoja on vaadittu tilille kaupoista, sillä Fortum on valtionyhtiö.
Uniperin mukaan viime vuonna 55 prosenttia sen hankkimasta hiilestä oli Bettercoal-arvioitua. 8,3 prosenttia hiilestä oli sellaista, jonka alkuperä oli Uniperille tuntematon.
Uniper hankki Venäjän jälkeen toiseksi eniten kivihiiltä Kolumbiasta. Useat järjestöt ovat nostaneet esille hiilikaivostoimintaan liittyviä ongelmia pitkään sisällissodasta kärsineestä maassa.
Hollantilainen ihmisoikeusjärjestö Pax on raportoinut ongelmista muun muassa Cesarin alueen hiilikaivostoiminnassa.
Paxin mukaan puolisotilaalliset joukot ovat pakkosiirtäneet ja tappaneet alueen ihmisiä. Järjestön mukaan alueella toimivat hiiliyhtiöt ovat hyötyneet tilanteesta.
Fortumin Marjut Lovio sanoo, että Uniper on erillinen pörssiyhtiö ja hoitaa hankintansa itsenäisesti. Hän ei halua kommentoida kysymystä siitä, onko eettisesti kestävää hankkia hiiltä Kolumbiasta.