Mistä kerjäläiselle kolikoita? Teknologia tuli vähäosaisten avuksi Ruotsissa
Käteisen käyttö vähenee, mutta kaikki maksut eivät vielä onnistu kortilla tai puhelimella.
Kerjäläinen istuu kuppi kädessään kadulla. Vaikka ohikulkija haluaisi antaa hänelle muutaman kolikon, niitä ei ole lompakossa. Tämä alkaa olla yhä useamman suomalaisen tilanne.
Kun vuonna 2007 Finanssialan kyselyn vastaajista 34 prosenttia ilmoitti maksavansa päivittäisostokset pääosin käteisellä, vuonna 2017 käteisen suosijoita oli 12 prosenttia.
Suomen Pankissa mietitään, voiko käteinen kadota kokonaan ja korvataanko kaikki kohteet muilla ratkaisuilla. Yksi hankala kohde voi olla viikkorahojen maksaminen lapsille.
”Rahan arvo konkretisoituu käteisenä paremmin ja käyttö on turvallisempaa. Ei voi hävitä enempää kuin sen rahan, mitä on annettu”, sanoo johtava neuvonantaja Kari Takala.
Perheen sisäisten tulonsiirtojen lisäksi suomalaiset käyttävät eniten käteistä asioidessaan kioskilla ja ulkomaanmatkoilla.