Loikkaus keskustaan

Mitä politiikassa tapahtui tällä viikolla? Hukkuiko olennainen uutistulvan alle?

Suomen Kuvalehti seuraa ja analysoi politiikan tärkeimmät käänteet. Kerromme, mistä kulisseissa puhutaan ja mitä kuplii pinnan alla. Politiikan toimittaja Robert Sundman kokosi tämän viikon kiinnostavimmat puheenaiheet.

Tämä hallitsi keskustelua

Valtiopäivien avajaisia vietettiin keskiviikkona eduskunnassa juhlallisin menoin.

Tätä ennen eduskuntaryhmät järjestäytyivät. Ne siis valitsivat, keiden johdolla tällä istuntokaudella työskennellään. Vanhat ryhmäpuheenjohtajat jatkavat, samoin kuin edellinen eduskunnan puhemiehistö.

Eduskunnassa huomio kohdistui ennen kaikkea demareihin. Viime viikolla julkaistussa STT:n uutisessa nimettömät puoluelähteet syyttivät ryhmäjohtaja Tytti Tuppuraista epäasiallisesta käytöksestä.

Tuppurainen kiisti väitteet tuoreeltaan, ja myös kollegat riensivät tukemaan ryhmyriään viikon aikana. Hänet valittiin jatkamaan tehtävässään ilman vastaehdokkaita.

STT oikaisi juttuuaan joiltakin osin perjantaina.

Perussuomalaisten ryhmästä viime syksynä määräajaksi erotettu Mikko Polvinen loikkasi eduskunnan kevätkauden alkamisen yhteydessä keskustan riveihin.

”Koen, että tässä porukassa pystyn parhaiten pitämään Kainuun ja laajemminkin Itä- ja Pohjois-Suomen ihmisten puolta ja ajamaan tärkeinä pitämiäni asioita”, Polvinen perusteli.

Hänet erotettiin perussuomalaisten ryhmästä, sillä hän äänesti puolueen ja hallituksen kantaa vastaan niin kutsutussa sairaalaverkkokysymyksessä. Keskustan ryhmyri Antti Kurvinen kehui Polvista torstaina eduskunnassa ”vahvaksi maakuntien mieheksi”.

”On myönteistä, että saamme eduskuntaryhmään lisää voimaa työhömme maakuntien ihmisten ja koko maan elinvoiman puolesta”, hän sanoi.

Aiemmin tällä hallituskaudella Pekka Aittakumpu loikkasi keskustan ryhmästä perussuomalaisiin. Sekä Aittakumpu että Polvinen ovat Oulun vaalipiiristä.

Myös eläkkeet hallitsivat keskustelua.

Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN) julkaisi maanantaina vuosiraporttinsa, jossa se arvioi hallituksen jäävän taloustavoitteistaan. Se myös moitti hallituksen valitsemia sopeutustoimia osin epäjohdonmukaisiksi ja epävarmoiksi.

Arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänen nosti Helsingin Sanomien haastattelussa esiin eläkkeistä leikkaamisen, mikä nousi nopeasti valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Lähes kaikki eduskuntapuolueet toppuuttelivat eläkkeisiin kajoamista.

Tämä kuplii pinnan alla

Suomi ja Eurooppa hakevat uudenlaista asemoitumista Yhdysvaltoihin. Asiasta puhui esimerkiksi tasavallan presidentti Alexander Stubb eduskunnalle valtiopäivien avajaispuheessaan.

”On rehellisesti myönnettävä, että Yhdysvallat on muutoksessa. Muutoksessa on myös sen suhtautuminen liittolaisiinsa ja sen tapa tehdä ulkopolitiikkaa. Tämän olemme nähneet läheltä viimeisen vuoden aikana”, presidentti sanoi.

”Yhdysvaltain nykyhallinnon ulkopolitiikan taustalla on ideologia, joka on ristiriidassa omien arvojemme kanssa esimerkiksi siinä, että se murentaa nykyistä kansainvälistä järjestelmää.”

Suomi taiteilee nyt tässä asetelmassa – myös itse toisinaan ristiriitaisesti. Pääministeri Petteri Orpo (kok) on kehunut EU-johtajien uhmakkuutta ja valmiutta reagoida tarvittaessa Yhdysvaltojen suuntaan kunnollisilla vastatoimilla. Politico-lehti taas on kertonut ulkoministeri Elina Valtosen (kok) pikemminkin toppuuttelevan tällaista toimintaa yhdysvaltalaisdiplomaateille.

Suhtautuminen Yhdysvaltoihin värittänee koko kevään jatkuvaa ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua merkittävästi.

Tämä jäi vähemmälle huomiolle

Kiistelty hankintalaki etenee eduskuntaan, kertoi torstaina työ- ja elinkeinoministeriö.

Esitys piti antaa eduskunnalle jo aiemmin tänä vuonna, mutta oikeuskansleri piti valmistelua tuolloin vielä puutteellisena.

Hallituksen tavoitteena on lisätä kilpailua julkisissa hankinnoissa. Erityisesti kunnat ja esimerkiksi myös ammattiliitot ovat kritisoineet hallituksen esitystä. Kuntaliitto katsoo, että kilpailua on vaikeaa lisätä aloilla, joilla ei ole toimivia markkinoita. Ammattiliitot taas ovat kantaneet huolta työehto- ja palkkakilpailusta.

Viikon luku

10. Niin monen sosiaalisen median palvelun käyttö kiellettiin Australiassa viime vuoden lopulla alle 16-vuotiailta. Palveluiden joukossa on muun muassa Instagram, Youtube, Tiktok, Snapchat, X ja Facebook.

Australian esimerkki on innoittanut ympäri maailmaa, ja myös Suomessa puolueet tuntuvat olevan halukkaita suitsimaan lasten ja nuorten sosiaalisen median sekä älypuhelimien käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi tällä viikolla aloittavansa ”poikkihallinnollisen valmistelun” aiheesta.

Asia ei ole yksinkertainen, kävi ilmi valtioneuvoston kanslian jo toteuttamassa esiselvityksessä. Siinä huomautetaan, että ”tutkittua tietoa sosiaalisen median toimintalogiikoista ja haitoista löytyy runsaasti mutta toimivista ratkaisukeinoista ei niinkään”.

”Pahimmillaan lapsiin ja nuoriin kohdistetut käyttörajoitukset voivat kääntyä itseään vastaan, jos nuoret siirtyvät käyttämään vähemmän tunnettuja ja heikommin moderoituja alustoja”, ministeriö arvioi.

Samalla huomautetaan, ettei Australian kaltaista mallia voida ottaa käyttöön Suomesa kansallisesti, sillä suurten verkkoalustojen sääntely on Euroopan unionin toimivallassa.

Kurkistus ensi viikkoon

Torstaina järjestetään Naton puolustusministerikokous Brysselissä. Sitä seuraa Münchenin turvallisuuskonferenssi Saksassa, jossa paikalla on myös Suomen ylintä johtoa.

Viime vuonna ministerikokous ja turvallisuuskonferenssi aiheuttivat paniikin Euroopassa, kun Yhdysvalloista saapuneet poliitikot panivat puheillaan tuulemaan vanhalla mantereella. Tällä kertaa puolustusministeri Pete Hegseth ei osallistu ainakaan ministerikokoukseen lainkaan.

”Se on valitettava juttu. Ilmeisesti hän on tulossa kesäkuun kokoukseen, mutta ei tähän”, sanoi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) toimittajille eduskunnassa perjantaina.