Marinin ja aiempien hallitusten riitelyssä on yhteisiä piirteitä – nyt kädenvääntö on jäänyt kriisien takia loppusuoralle

Edellisen kerran hallitus joutui äänestämään eduskunnalle annettavasta lakiesityksestä vuonna 2010. Myös tuolloin laki oli keskustalle vaikea.

Marinin hallitus
Teksti
Frida Keränen

Sanna Marinin (sd) hallituksen toimintaa on loppusyksystä leimannut riitely muun muassa EU:n ennallistamisasetuksesta ja saamelaiskäräjälaista. Myös Juha Sipilän (kesk) ja Alexander Stubbin (kok) luotsaamat hallitukset ajautuivat erityisesti loppuvaiheissaan ristiriitoihin. Hallitusten eripuran taustalta löytyy yhteisiä tekijöitä, sanoo politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.  

Ministereiden riidat korostuvat, koska nykypolitiikka on paljon mediavälitteisempää kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Hallituksen jäsenet tuovat keskinäisiä erimielisyyksiään julkisuuteen luodakseen painetta hallituskumppaneilleen ja vaikuttaakseen yleiseen mielipiteeseen.  

”Tämän koko hallituskauden ajan on kerrottu heikosta luottamuksesta, mikä voi antaa mielikuvan jatkuvista konflikteista. Kyseessä on kuitenkin juuri medioituneen politiikan toimintatapa. Riitoja on ollut aina, mutta ennen ne eivät ole välttämättä tulleet julkisuuteen”, Vuorelma sanoo. 

Riitelylle altistaa sekin, että hallitusohjelmissa painotetaan nykyään strategisuutta. Hallitukset pyrkivät saavuttamaan tuloksia muutamassa keskeisessä aihekokonaisuudessa.