Laiton jätekauppa on kasvava ongelma – parlamentti ehdottaa EU:lle ympäristösyyttäjän virkaa

Ympäristörikollisuus ylittää jäsenmaiden rajat ja siksi myös rikoksia tutkiva viranomainen toimisi koko unionin tasolla.

Euroopan unioni
Teksti
MIKA HORELLI

Euroopan parlamentti ehdottaa, että EU perustaisi ympäristösyyttäjän viran. Hankkeen takana on jäsenmaissa kasvava ympäristörikollisuus. Parlamentti perustelee kesäkuun lopussa hyväksyttyä, ei-sitovaa päätöslauselmaansa sillä, että usein ympäristörikollisuus ylittää jäsenmaiden rajat ja siksi myös rikoksia tutkivan ylimmän viranomaisen tulisi toimia koko EU:n tasolla.

EU:n lainvalvontavirasto Europolin tuoreen raportin mukaan ympäristörikoksia ei monissa EU-maissa pidetä rikoksina lainkaan vaan niitä kutsutaan hallinnollisiksi rikkomuksiksi. Rikolliset hyödyntävät erityisesti sitä, että teoista, joiden perusteella yhdessä EU-maassa voi joutua syytteeseen, toisessa maassa ei ole mitään seuraamuksia.

Ympäristösyyttäjä tulisi Euroopan syyttäjäviraston (EPPO) yhteyteen. Se aloitti toimintansa viime vuonna. Viraston nykyinen toimivalta kattaa EU:n talousarvioon kohdistuvien rikosten tutkinnan, ja sillä on mandaatti asettaa niistä epäillyt syytteeseen ja viedä heidät oikeuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa petoksia, korruptiota ja vakavia valtioiden rajat ylittäviä arvonlisäverorikoksia.

Parlamentti ehdottaa, että EPPO:n toimivaltaan lisättäisiin rajat ylittävä ympäristörikollisuus. Keskeisiä ympäristörikollisuuden muotoja ovat jätteiden salakuljettaminen ja dumppaus, laittomat hakkuut ja eläinten salakuljetus.