Kunta-Suomi selvitystilaan - katso kotikuntasi tilanne
Kuvitus Outi Kainiemi.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus patistaa kunnat jo kertaalleen tyrmättyjen karttojen ääreen selvittämään kuntaliitoksia. Selvitys odottaa käytännössä kaikkia kuntia.
Kun Suomen Kuvalehti (2/2012) julkisti viime tammikuussa hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) virkamiestyöryhmän valmisteleman noin 70 suurkunnan kartan, kokoomuksen hallituskumppanit kiirehtivät välittömästi irtisanoutumaan kartasta, jollainen olisi mahdollista toteuttaa vain pakkoliitoksin.
Nyt kunnat joutuvat hallituksen määrittelemien vahvan peruskunnan kriteerien velvoittamina uudelleen lähes samanlaisten karttojen ääreen. Esimerkiksi Kaarinan, Naantalin, Kangasalan, Lempäälän ja Pirkkalan kaltaisille suurten kaupunkien kehyskunnille ei jätetä muuta mahdollisuutta kuin selvittää kuntaliitos keskuskaupunkiensa kanssa.
Koko kevään hallituksen sisällä on käyty tiukkaa vääntöä kuntauudistuksen jatkolinjauksista. Ensimmäinen erä meni kesäkuun alussa Sdp:lle. Puolue sai hallituksen tiedonantoon vaatimuksensa, jonka mukaan yleisiä pakkoliitoksia ei tule. Ne ovat mahdollisia ainoastaan talousvaikeuksiin ajautuneiden kriisikuntien kohdalla.
Toinen erä meni kesäkuun lopulla kokoomukselle. Ministeri Virkkunen sai läpi tahtonsa velvoittaa kunnat kuntajakoselvityksiin, mikäli kunnan kohdalla laukeaa yksikin hallituksen asettamista väestö-, työpaikka- tai pendelöintikriteereistä.
Tulkintaoikeus yksin hallituksella
Kuntakriteerit ovat tiukat, eivätkä ne jätä kunnille juurikaan liikkumavaraa tai tulkinnanvaraa. Tulkintaoikeus jää yksinomaan hallitukselle. Tätä on kritisoinut kuntien keskusjärjestö Kuntaliitto.
Kuntajakoselvitys on edessä, jos kunnassa asuu alle 20 000 asukasta tai syntyy alle 50 lasta vuodessa. Edelleen liitosselvitys odottaa, jos kunnan työpaikkaomavaraisuus on alle 80 prosenttia. Suurilla kaupunkiseuduilla (Tampere, Turku, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Oulu) selvitykseen on ryhdyttävä, jos pendelöintiaste keskuskaupunkiin on yli 35 prosenttia, muilla alueilla selvitysvelvoite toteutuu pendelöintiasteen ollessa 25 prosenttia.
Myös kunnan talous voi olla selvityksen peruste, jos talouden tunnusluvut alittavat kahtena peräkkäisenä vuonna valtioneuvoston kriisikuntakriteerit
Metropolialueella selvitysalueiden on koostuttava kunnista, joilla on ”merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman vuoksi”.
Kuntajakoselvitykseen voi tulla valtion lähete myös ”kokonaistarkastelun” perusteella, jos alueen yhteinen etu sitä edellyttää. Alueen yhteisen edun arvioi ilmeisesti Kataisen hallitus.
Käytännössä vain suuret ja keskisuuret kaupungit täyttävät nyt hallituksen linjaamat vahvan peruskunnan kriteerit.
Tällaiset kunnat näkyvät oheisissa maakunnittaisissa kuntakartoissa valkoisella. Vihreä pohjaväri kartassa kertoo, ettei kunnalla täyty 20 000 asukkaan vaatimus ja keltainen, että kuntaa koskee selvitysvelvollisuus pendelöintiasteen perusteella. Jos kunta on puoliksi vihreä ja puoliksi keltainen, selvitysvelvoite toteutuu molempien kriteerien kautta.
Kunnan kohdalle merkitty tähti viittaa väristä riippuen yhdyskuntarakennekriteerin (sininen) tai työpaikkaomavaraisuuskriteerin (valkoinen) velvoittamaan kuntajakoselvitykseen. Kolmiolla merkitty kunta kertoo kriisikunnasta ja kriisiytymässä olevasta kunnasta.
Oheinen kuntakriteerikartta osoittaa, että rakennelain tullessa voimaan viimeistään toukokuun 2013 alusta edessä saattaa olla kuntajakoselvitysten suma.
Pitääkö Sdp:n ”ei”?
Ministeri Virkkusen luotsaaman kuntauudistuksen sanotaan etenevän nyt ”kuin junan”. Esimerkiksi Aamulehti arvioi kesäkuun lopulla, että pakkoliitokset voivat nousta hallituksen sisällä uudelleen keskusteluun vuoden 2013 lopulla, kunhan syksyn kuntavaalit ovat takana ja kevään 2015 eduskuntavaaleihin on vielä aikaa.
Virkkuselta on kysytty, mitä tapahtuu, jos kunnat sanovat kuntajakoselvitysten jälkeen liitoksille ”ei”. Kuntaministeri on vastannut, että asiasta ei ole vielä keskusteltu hallituksen sisällä.
Mutta jos Sdp:n useaan kertaan toistama ”ei pakkoliitoksille” pitää, kuntajakoselvityksistä ei seuraa pakkoliitoksia. Loppupeleissä kunnat ratkaisevat itse tulevan kuntarakenteen vietettyään ensin vuoden tai kaksi erilaisten selvitysten myllyssä.
Kuntauudistuksesta on kehkeytymässä merkillinen hybridi: se ei ole selkeästi valtio- tai kuntavetoinen uudistus, vaan yhdistelmä molemmista. Valtio potkii kunnat selvityksiin, mutta selvitysten jälkeen kunnat ratkaisevat itse, solmivatko liitoksia.
Kunta-alan keskeinen asiantuntija arvioi, että kuntauudistus ”etenee kuin juna” vain sinne asti, kun hallituksella on raiteet käytössään. Raiteet loppuvat, kun kuntajakoselvitykset on tehty.
”Juna pysähtyy silloin keskelle ei-mitään. Toivottavasti kunnilla on tahto toteuttaa uudistus sen jälkeen.”
Kuntauudistuksesta ja terveydenhuollosta lisää painetussa Suomen Kuvalehdessä 30/2012, joka ilmestyy perjantaina 27. heinäkuuta.
Kartat Valtiovarainministeriö.