Missä kasvu oikein viipyy – onko luvassa vuosikymmenten taantuma?
Taloudessa on takana kohta seitsemän laihaa vuotta, edessä ehkä 70.
EKP:n ja euromaiden keskuspankit päättivät 22. tammikuuta ryhtyä ostamaan markkinoilta eurovaltioiden velkaa vastoin Saksan ja Hollannin kantaa. Syyskuuhun 2016 mennessä ostot ylittävät 1 000 miljardia euroa.
Pääjohtaja Erkki Liikasen mukaan toimenpide on tarpeen, jotta rahan arvon muutos saadaan sopusointuun EKP:n inflaatiotavoitteen kanssa. Nyt nimittäin Euroopan yllä häälyy deflaation uhka.
”Ainoa tapa mennä eteenpäin nyt, kun korot ovat nollassa, on arvopapereiden ostaminen”, hän sanoi (HS 31.1.).
Rahapolitiikalla on myös arvostelijoita. He jakautuvat ainakin kahteen leiriin. Toisten mielestä EKP:n toimet ovat väärää politiikkaa tai väärää juridiikkaa, toistille ne ovat ”liian vähän, liian myöhään”.
Euroopassa kiistellään jatkuvasti myös finanssipolitiikasta eli budjetin käytöstä talouspolitiikan välineenä, ja Suomessakin tämä keskustelu kiihtyy taas vaalien alla.
