Portugalin kriisi hellittää

Talous kasvaa ja vienti vetää.

eurokriisi
Teksti
Teppo Tiilikainen

Lissabonissa nähtiin marraskuun lopussa erikoinen mielenosoitus, kun tuhannet poliisit kokoontuivat parlamentin edustalle protestoimaan hallituksen budjettiesitystä vastaan. Heidän mukaansa uudet leikkaukset vaarantavat kansallisen turvallisuuden.

Mielenosoituksia on nähty myös muualla Portugalissa. Ne ovat sujuneet rauhallisesti, päinvastoin kuin Kreikassa.

Portugalin talouskriisi on jatkunut jo neljä vuotta, ja julkinen velka kasvaa edelleen. Hallituksen Eurooppa-politiikasta vastaava valtiosihteeri Bruno Maçães on silti toiveikas, sillä talous on ollut kasvussa jo puoli vuotta, vienti vetää hyvin, ja työttömyys on kääntynyt hienoiseen laskuun.

”Työttömyys on edelleen 16 ja nuorisotyöttömyys 36 prosenttia”, Maçães sanoo. ”Ne ovat tietysti isoja lukuja, mutta selvästi pienempiä kuin viime vuonna.”

Portugali oli 1990-luvulla yksi Euroopan voimakkaimmin kasvavista talouksista, mutta rahat upotettiin moottoriteihin ja muihin suuriin infrastruktuurihankkeisiin. Kupla puhkesivuonna 2010 maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkimainingeissa, ja Euroopan keskuspankki, EU:n komissio ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF räätälöivät Portugalille 78 miljardin euron pelastuspaketin. Sen ehdoksi asetettiin talouden sopeutusohjelma, joka on edellyttänyt rajuja säästöjä.

Leikkausten tekeminen on taantumassa vaikeaa, ja pääministeri Pedro Passos Coelhon keskustaoikeistolainen hallitus uhkasi kaatua viime kesänä budjettiriitoihin. Rahoitusmarkkinat hermostuivat, ja lainakorot ponnahtivat hetkeksi kestämättömälle yli kahdeksan prosentin tasolle.

Hallituskriisi laukesi, kun Passos Coelho nimitti pienemmän hallituspuolueen johtajan Paulo Portasin talouspolitiikasta vastaavaksi apulaispääministeriksi. Maçães vakuuttaa, että tilanne on nyt vakaa. Portugalin parlamentti hyväksyi marraskuun lopussa ensi vuoden budjetin, joka leikkaa edelleen julkisen sektorin palkkoja, sosiaalitukia ja eläkkeitä. Leikkauksilla yritetään kuroa budjettivaje nykyisestä 5,5 prosentista neljään prosenttiin.

 

Maçãesin mukaan Portugalin kriisi johtuu pohjimmiltaan liian­ sulkeutuneesta taloudesta. Vienti hiipui kilpailukyvyn heikentyessä, ja sen osuus bruttokansantuotteesta romahti 29 prosenttiin. Nyt osuus on kohonnut 41 prosenttiin eli hieman korkeammalle kuin Suomessa. Sen rakenne on samalla monipuolistunut.

Maçães korostaa, että Portugali on tehnyt merkittäviä rakenteellisia uudistuksia kilpailukyvyn palauttamiseksi. Työmarkkinoille on tuotu joustoja, joiden ansiosta työntekijöiden palkkaaminen ja irtisanominen on helpompaa kuin aikaisemmin.

”Kilpailua on tehostettu uudella lainsäädännöllä. Myös oikeusjärjestelmää on uudistettu”, hän sanoo.

Valtiontaloutta on tasapainotettu myös yksityistämällä. Hallitus myi osan energiayhtiö EDP:stä kiinalaisille ja lentokenttiä operoivan ANA-yhtiön ranskalaiselle Vincille. Maan postilaitos Correios de Portugal on määrä viedä pörssiin.

Maçãesin mukaan Portugalin vaikein ongelma on korkea korkotaso. Yritykset joutuvat maksamaan lainoistaan jopa neljä prosenttiyksikköä korkeam­pia korkoja kuin saksalaiset tai suomalaiset kilpailijansa.

Irlannin tukiohjelma päätyy joulukuun puolivälissä ja Espanjan tammikuussa. Maçãesin mukaan Portugali on vuorossa ensi heinäkuun lopussa. ”Uskon, että saamme sopeutusohjelman menestyksellisesti loppuun”, hän sanoo. ”Rahoitustilanne on parantunut taantumasta huolimatta ja rakenteelliset uudistukset alkavat vaikuttaa kehitykseen.”

Myös Portugalin pankit ovat hänen mukaansa kunnossa. Niitä on pääomitettu miljardeilla euroilla ja ne ovat alkaneet maksaa velkojaan takaisin.

Maçães on Harvardin yliopistossa väitellyt yhteiskuntatieteilijä, ja hän toimi ennen nykyistä virkaansa pääministerin neuvonantajana.

Hän arvostelee viime kuukausina virinnyttä keskustelua, jonka mukaan EU:n, IMF:n ja EKP:n johdolla laaditut sopeutusohjelmat vain pahentaisivat talouskriisiä.

”Sopeutus on välttämätöntä”, Maçães sanoo. ”Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että menot eivät saa ylittää tuloja pitkällä tähtäyksellä. Meidän on opittava elämään varojemme mukaan. ”