Kikystä väännetään taas
Etlan arvion mukaan kilpailukykysopimukseen sisältyvä työajan pidennys lisäisi työllisyyttä 8 000–16 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä.
Kukaan tuskin oli kovin yllättynyt, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkijat esittelivät kilpailukykysopimuksen työajan pidennyksen vaikutuksia: työllisyys ja kilpailukyky kilpailijamaihin ovat kohentuneet parin viime vuoden aikana. Palkaton 24 tunnin työajan pidennys laskee työnantajien kustannuksia. Myös maltilliset palkkaratkaisut ovat kuroneet revähtänyttä kilpailukyvyn eroa pienemmäksi.
Etlan tutkijat Antti Kauhanen ja Markku Lehmus totesivat, että jos Antti Rinteen (sd) hallitus aikoo nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin, Suomessa pitäisi pystyä tekemään saman suuruisia toimia kuin Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella tehtiin.
Kikyn arvioidaan lisäävän työllisyyttä 20 000–42 000 hengellä vuoteen 2022. Etlan mukaan pelkästään kilpailukykysopimukseen sisältyvä työajan pidennys lisäisi työllisyyttä 8 000–16 000 henkilöllä, loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät poliittisilla päätöksillä eli sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Arvion haitari johtuu eri laskentamalleista.
