Katainen kosii oppositiota hallituksen tueksi

Työryhmä: Veronkorotukset parempi keino kuin leikkaukset.

hallitus
Teksti
Heikki Vento
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Hallitus yrittää saada opposition tuen talousohjelmalleen. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) asettaman asiantuntijaryhmän mukaan noin kolmen miljardin euron sopeutustoimet pitäisi jaksottaa.

Valtiosihteeri Martti Hetemäen ryhmä etsi hallitukselle ulospääsyä kiistasta, voiko talouden sopeutustoimia lykätä niin, että valtion velan kasvu suhteessa kansantuotteseen taittuu vasta seuraavalla vaalikaudella. Jaksotuksesta Katainen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) ovat samaa mieltä.

Kokoomus ja Sdp riitelevät siitä, voiko hallitus tehdä päätöksiä, jotka sitovat 2015 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavaa hallitusta. Kataisen mielestä voi, Urpilaisen mielestä ei.

Hetemäen ryhmä asettui Kataisen ja Urpilaisen väliin. Hallitus voisi ryhmän mielestä hakea nykyiseltä oppositiolta periaatteellisen hyväksynnän talousohjelman tavoitteille. Tämän jälkeen hallitus säädättäisi lait eduskunnassa riippumatta siitä, tukeeko oppositio yksityiskohtaisia esityksiä vai ei.

 

Käsikirjoitus eteni torstaina nopeasti. Kataisen ilmoitus perussuomalaisten ja keskustan kanssa helmikuussa käytävistä neuvotteluista jaettiin samassa tiedotustilaisuudessa, jossa Hetemäen ryhmä esitteli pelastusohjelmansa.

Asiantuntijaryhmä kannattaa esityksessään, josta tullee hallituksen ja opposition tapaamisen esityslista, yhteensä noin kolmen miljardin euron veronkorotusten ja säästöjen jaksottamista vuosille 2015–2017. Sopeutuksen arvo olisi joka vuosi noin miljardi euroa.

Hallitus on sopinut, että puolet sopeutuksesta on veronkorotuksia ja puolet säästöjä. Erityisesti kokoomuksessa on arvosteltu sitä, että päätökset ovat painottuneet veroihin.

 

Hetemäen ryhmä varoittaa, että menoleikkausten kielteiset vaikutukset talouskasvuun ovat lyhyellä aikavälillä veronkorotuksia suurempia.

Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattorin Jukka Pekkarisen mielestä talouspolitiikassa on vältettävä korottamasta suoraan työhön kohdistuvia veroja. Hänen mielestään arvonlisäverokantojen nostoa voi harkita.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Vesa Vihriälä suhtautui kielteisesti veronkorotuksiin. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen johtaja Pasi Holm puolestaan epäili arvonlisäveroihin kajoamista.

Työryhmän mielestä hallitus voi onnistua tavoittessaan, jos järjestöt pystyvät sopimaan eläkeuudistuksesta siten, että se tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alussa, sote-hanke ja kuntauudistus toteutetaan ja niistä säädetään lait ennen 2015 eduskuntavaaleja.

Hetemäen, Holmin, Pekkarisen ja Vihriälän lisäksi ryhmään kuuluivat palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas ja valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen johtaja Juhana Vartianen.

Hallituksen on tarkoitus tehdä uusia talouspäätöksiä maaliskuussa pidettävässä talouden kehysneuvotteluissa.