Kaksoiskansalaisten pääsy sotilasvirkoihin piti estää – Nyt keskusta jarruttaa
Myös presidentti Sauli Niinistön kannanotto on venyttänyt valmistelua.
Puolustusministeriön ja sisäministeriön lakihankkeet, joilla estettäisiin kaksoiskansalaisten pääsy sotilasvirkoihin, ovat pysähtyneet. Syitä tilanteeseen ovat hallituspuolueiden näkemyserot ja keskustan epäröinti.
Hallituksessa on valmisteilla kaksi lakikokonaisuutta sotilasvirkojen kelpoisuusehdoista. Puolustusministeriön vastuulla ovat puolustusvoimien virkoja koskevat säädökset, ja sisäministeriö tekee Rajavartiolaitoksen sotilasvirkoja koskevat lakipykälät.
Uudistusten tavoite on sama: kaksoiskansalaisilta estetään pääsy sotilasvirkoihin. Käytännössä laki tarkoittaisi henkilöitä, joilla on Suomen ja Venäjän passi.
Puolustusministeriö olisi valmis lähettämään lakiluonnokset lausuntokierrokselle heti. Sisäministeriön osuus valmistunee lokakuussa.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) ja sisäministeri Paula Risikon (kok) vastuulla olevien esitysten etenemistä on hidastanut keskusta.
Pääministeripuolueen asenne on ärsyttänyt erityisesti puolustusministeriötä, joka on joutunut odottelemaan keskustan kantaa ja sisäministeriön ehdotuksen valmistumista.
”Kepu ei ole antanut lupaa lähettää niitä lausuntokierrokselle”, hallituslähde kertoo.
Pääministeri Juha Sipilän luotettu Anne Berner on Suomen ja Sveitsin kansalainen.
Kaksoiskansalaisten rajaaminen sotilasvirkojen ulkopuolelle oli eräässä vaiheessa tarkoitus panna osaksi virkamieslakia ja lakia turvallisuusselvityksestä, jotka hallitus antoi eduskunnalle kesäkuussa.
Valtiovarainministeriö ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) eivät halunneet liittää sotilaita samaan lakiin muiden virkamiesten kanssa. Valtiovarainministeriön valmisteleman esityksen mukaan jonkin toisen maan kansalaisuus ei estä pääsyä sellaisiin siviilivirkoihin, joihin nimitettävän pitää olla Suomen kansalainen.
Hallituskumppaneiden mukaan lakien innokkaimmat jarruttajat ovat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) ja valtiosihteeri Paula Lehtomäki (kesk). Pääministeri Juha Sipilän (kesk) luotettu Berner on Suomen ja Sveitsin kansalainen. Lehtomäki on Suomi–Venäjä-seuran entinen puheenjohtaja.
Keskustan lisäksi lakiesitysten valmistelua on hämmentänyt presidentti Sauli Niinistön kanta.
Niinistö on pohdiskellut vaihtoehtoa, että Suomi hyväksyisi sotilasvirkoihin sellaiset kaksoiskansalaiset, joilla olisi mahdollisuus päästä vastaaviin tehtäviin myös toisessa kotimaassaan. Presidentin yhtenä tarkoituksena on vaientaa venäläiset, koska Venäjä ei nimitä sotilasvirkoihin kaksoiskansalaisia.
Kokoomus ei halua riidellä puolueen presidenttiehdokkaan kanssa vaalien alla.
Puolustushallinnossa kannatetaan ehdotonta virkakieltoa kaksoiskansalaisille. Ministeriöstä muistutetaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kannasta, jonka mukaan Venäjän kansalaisten tulee olla kaikissa tilanteissa lojaaleja Venäjälle.
Vastavuoroisuuden arvostelijat korostavat, että järjestely antaisi muille valtioille mahdollisuuden vaikuttaa Suomen hallintoon. Kun toinen valtio avaisi tai estäisi suomalaisten nimittämisen sotilasvirkoihin, Suomen olisi muutettava omia säädöksiään.
Puolustusministeri Niinistö sivuutti nopeasti presidentin pohdiskelun. Sisäministeri Risikolle se on ollut hankalampaa, koska kokoomus ei halua riidellä puolueen presidenttiehdokkaan kanssa muutama kuukausi ennen vaaleja.
Sisäministeriössä selvitetään, kuinka kaksoiskansalaisia kohdellaan eri maissa ja onko vastavuoroisuus käytössä missään. Tietoja kerätään erityisesti Venäjän naapurimaista.
Yli 10 000 sotilasta
Suunnitellun kaksoiskansalaisten virkakiellon piiriin kuuluisi noin 8 000 puolustusvoimien ja 2 500 rajavartiolaitoksen sotilasvirkaa. Ennen uuden lain voimaantuloa nimitetyt kaksoiskansalaiset saisivat jatkaa tehtävissään.
Kaksoiskansalaisilta ei täysin suljettaisi mahdollisuutta päästä sotilasuralle Suomessa. Virkoihin voisi päästä erivapaudella, jonka myöntäisi mahdollisesti presidentti tai valtioneuvosto.
Eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen mukaan valtionhallinnossa on noin 23 500 siviilivirkaa tai tehtävää, joihin nimitettävien pitää olla Suomen kansalaisia. Valtionhallinnossa on yhteensä noin 73 000 virkaa tai tointa.