Nyt mitataan Euroopan kantti
EU-maat eivät ole toistaiseksi uskaltaneet asettaa Venäjälle kovia energiasektorin pakotteita.
Pakotekeskustelussa on otettu Euroopassa pieni askel tiukempaan suuntaan. Nyt pohditaan, otetaanko Venäjän vastaisten sanktioiden piiriin myös öljy- ja kaasutoimitukset.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kertonut, että pakotteet voisivat kohdistua myös maan energiasektoriin.
Esimakua saatiin tiistaina 22. helmikuuta, kun Saksa ilmoitti keskeyttävänsä Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen.
”Öljy- ja kaasumarkkinoihin kohdistuvat sanktiot olisivat aivan toisen luokan pakotteita kuin aiemmin toteutetut”, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.
EU:n aiemmilla pakotteilla on puututtu muun muassa venäläisten pääsyyn unionin pääomamarkkinoille, asekauppaan ja jäädytetty henkilökohtaisia varoja.
Järein talouspakote olisi iskeä Venäjän kaasutoimituksiin. Sillä tosin olisi seurauksia myös Keski-Euroopan kotitalouksille.
”Kaasuvirtojen katkaisulla voitaisiin nopeasti vahingoittaa Venäjän taloutta”, Tynkkynen sanoo. ”Se olisi äärimmäinen teko ja samalla Eurooppa vahingoittaisi itseään, koska energian hinta nousisi.”
Eurooppa saisi todennäköisesti korvaavaa kaasua tilalle, mutta toinen kysymys on, kauanko tilanne pysyisi kestävänä.
EU onkin toistaiseksi jakautunut energiasektoriin kohdistuvien pakotteiden osalta. Esimerkiksi Suomi ja Italia ovat vastustaneet energiasektorin ottamista mukaan sanktioiden piiriin.
Eri maiden energiateollisuudet ovat kytkeytyneet Venäjälle miljardi-investoinneilla. Esimerkiksi sähköyhtiö Fortum on tehnyt yli neljän miljardin euron sijoitukset Venäjälle, ja öljy-yhtiö Nesteen ostamasta raakaöljystä yli 60 prosenttia tulee Venäjältä.
Tynkkysen mielestä Eurooppa ei ole ollut valmis maksamaan riittävästi turvallisuudesta, vaan on keskitytty jatkamaan taloussuhteita Venäjän kanssa.
Neste ja moni muukin öljy-yhtiö saisi ostettua raakaöljyä muualta, mutta kova kysyntä nostaisi entisestään sen hintaa.
Öljyn markkinahinta on kivunnut parissa kuukaudessa noin sataan dollariin tynnyriltä (159 litraa), ja tämä on vahvistanut myös Putinin sotakassaa.
Kohdistamalla pakotteita kaasun lisäksi öljyyn, syntyisi painetta Venäjän talouteen. Arvioiden mukaan Venäjä löytäisi kuitenkin suhteellisen nopeasti korvaavia öljymarkkinoita muun muassa Kiinasta.
Eurooppalaiset poliitikot varovat energian hintaa nostavia pakotteita myös sisäpoliittisista syistä. Tilannetta on jo nyt yritetty hyvittää erilaisilla tukipaketeilla, jotka kohdistuvat muun muassa bensiinin hintaan.