EU:n rooli kiihtyvässä geopoliittisessa kilpailussa
Euroopan unionin on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa oltava globaali toimija ja rakennettava kumppanuuksia kaikkialla maailmassa. Vahva globaali rooli edellyttää vahvaa omaa taloutta, kilpailukykyä ja kriisivarautumista, kirjoittaa entinen komissaari Jutta Urpilainen.
Viisi vuottani kansainvälisten kumppanuuksien EU-komissaarina oli näköalapaikka kansainväliseen politiikkaan hyvin poikkeuksellisena aikana. Monista tärkeistä hetkistä mieleeni ovat jääneet sanat YK:n pääsihteeriltä, jota tapasin säännöllisesti. António Guterres kuvasi maailman kriisejä ratkottavan nyt ajassa, jota leimaa maksimaalinen vaara ja minimaalinen yhteisymmärrys. Tämä tilannekuva synnyttää suurta huolta – mutta myös halun toimia yhteisymmärryksen, monenkeskisen yhteistyön, rauhan ja kestävän kehityksen puolesta.
Kun Ursula von der Leyenin ensimmäinen komissio aloitti työnsä joulukuussa 2019, moni kohotteli kulmiaan yhdelle ohjelmapapereissa usein esiintyneelle maininnalle. Halusimme kutsua itseämme”geopoliittiseksi komissioksi”. Geopoliittisella otteella tarkoitettiin sitä, että kaikessa komission työssä otettaisiin huomioon ulkosuhteet ja muun maailman suhtautuminen. Muuttoliikkeen hallinnassa haetaan yhteistyötä Välimeren maiden kanssa ja metsäkatopolitiikassa Latinalaisen Amerikan kanssa.
Kriitikkojen ajatus lienee ollut, että ensinnäkään maailmanpoliittisessa tilanteessa mikään ei edellyttänyt erityistä ulkosuhteiden painotusta. Toiseksi oltiin ehkä sitä mieltä, että EU:lla ei ole ulkopoliittista painoarvoa, joten olisi turha puhua geopolitiikan paluusta komission suulla.
Kulunut kausi kuitenkin osoitti, että geopoliittiselle komissiolle tulikin todellinen tarve. EU:n ulkosuhteet ja rooli globaalissa järjestelmässä ovat nousseet uudella tavalla arvoonsa, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut Euroopan turvallisuusjärjestelmän perusteet.
