SK nyt vain neljäkymppiä?

Eurohintojen muuttaminen markoiksi vaatii jossittelua. Ja tässä sitä tulee.

Aino Silvo
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Viikon 41 Suomen Kuvalehden kanteen lehden hinta oli painettu eurojen lisäksi myös markkoina: 6,90 euroa, 39,90 markkaa. Vitsi liittyi lehden kansijuttuun, jossa pohdimme, mitä olisi tapahtunut jos Suomi ei olisi liittynyt EU:hun 1995.

Markkahinta herätti myös kysymyksiä. Mistä toimitus päätteli, että juuri 39,90 olisi oikea summa? Miten moinen voidaan edes laskea?

Kysytään asiaa Suomen Pankista.

Ekonomisti Aino Silvon ensimmäinen vastaus on pettymys:

”Emme oikeasti voi tietää, mitä SK maksaisi markoissa nyt.”

Mutta aina voi onneksi jossitella.

Viimeinen oikeasti markkahintainen Suomen Kuvalehti ilmestyi joulukuussa 2001 ja maksoi 29,73 markkaa.

Kun euroon siirryttiin tammikuussa 2002, suomalaisille opetettiin suhdeluku. Yksi euro on mummonmarkoissa tarkalleen ottaen 5,94573. Moni pyöristi summan 5,95:een ja jotkut uskalsivat jopa käyttää tasalukua kuusi.

Suhdelukuun päädyttiin käytännössä yhdistelemällä eri maiden valuuttakursseja. Eli asiasta vain päätettiin.

Suhdeluku 5,95 on viimeisin voimassa oleva markan nimellinen kurssi. Se on edelleen käypä kerroin nykyeurojen nimellisarvon muuttamiseksi markoiksi.

Mutta nyky-SK:n markkahinnan määrittämiseen siitä ei ole, Silvo sanoo.

“Se ei ota huomioon inflaatiota, eli se ei sellaisenaan käy markkahintojen muuntamiseen yli ajan.”

 

Inflaatio aiheuttaa hintojen nousua vuosien myötä. Tilastokeskuksen sivuilla oleva muunnin ottaa huomioon sen, miten hintataso on vuosien mittaan kehittynyt.

Elinkustannusindeksin mukaan vuoden 2001 joulukuusta vuoden 2019 syyskuuhun mennessä yleinen hintataso on noussut noin 28 prosenttia.

Kaikki tavarat ja palvelut maksavat nyt siis keskimäärin 28 prosenttia enemmän kuin loppuvuodesta 2001.

Aikakauslehtien hintaa inflaatio on nostanut keskiarvoa enemmän: Silvon mukaan noin 32 prosenttia vuosina 2001–2018.

Mutta tuon ajan Suomi on kuulunut euroon. Entä jos olisimme jatkaneet mummonmarkoilla?

”Varmaa on, että Suomen inflaatiokehitys olisi ollut erilaista kuin osana eurojärjestelmää”, Silvo sanoo.

Eikä inflaatio edes ole ainoa murhe. Myös esimerkiksi valuuttakurssikehitys olisi oman markan aikana ollut erilaista.

”Valuuttakurssit välittyvät kotimaan hintoihin tuontitavaroiden hintojen kautta. Euroaikana sekä inflaatio että valuuttakurssit ovat olleet Suomessa aiempaa vakaampia.”

Silvon mielestä voisi olla niin, että Suomessa kaikki tuotteet maksaisivat enemmän, jos markka olisi säilynyt itsenäisenä valuuttana.

Mutta.

”Emme tiedä sitäkään, millaista rahapolitiikkamme olisi ollut eurojärjestelmän ulkopuolella.”

Nyky-SK:n tarkkaa markkahintaa taitaa oikeasti olla mahdotonta laskea. Mutta jos ekonomistin on pakko arvioida?

”Ei tuo 39,90 markkaa kovin pahasti pieleen mene”,  Silvo sanoo. “Jos ottaa hintainflaation mukaan, niin laskelmieni perusteella noin 39,30 markkaa olisi lähinnä oikeaa.”

Ahtisaari olisi eronnut ja kaupasta saisi suomalaista fetaa: paljon olisi toisin, jos Suomi olisi sanonut 25 vuotta sitten EU:lle ei