Tuntevia olentoja

Porsaiden kastraatio, vasikan sarvien nupoutus, parsi­navetat, pentutehtailu, haitallinen jalostus, eläin­kilpailut, uskonnollinen teurastus. Näitä kaikkia käsittelee uusi eläinten hyvinvointilaki, joka saattaa tulla voimaan ensi vuonna. Sitä on valmisteltu jo 12 vuotta. Mikä siinä on kestänyt? Entä miten käy turkiseläinten?

Teksti
Terhi Hautamäki
Kuvankäsittely
Jarmo Wright

Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.

Lihasiat tungeksivat ahtaissa karsinoissa, häntiä on purtu poikki. Yksi sika riiputtaa päätään ja kyyhöttää liikkumatta omassa ulosteessaan.

Emakot makaavat porsitushäkeissä, joissa ne eivät sovi kääntymään. Vuotavissa makuuhaavoissa parveilee kärpäsiä. Pihalla roskasangossa lojuu kasa kuolleita porsaita.

Oikeutta eläimille -yhdistyksen salakuvat tuotantotiloilta kauhistuttivat Ylen A-studion katsojia marraskuussa 2007, juuri kinkkusesongin alla.

Yhdistys luovutti silloiselle Eviralle tiedot yli 70 tuotantoeläintilasta, joilla se epäili eläinsuojelulain vastaista toimintaa.

Salakuvista seurasi eläinsuojeluviranomaisten tarkastuksia. Niissä joka neljänneltä epäillyltä tilalta löytyi rikkeitä, lopuilta ei. Tilojen omistajat puolestaan tekivät rikosilmoituksia tiloille tunkeutumisesta ja luvattomasta kuvaamisesta.

Erityistä huomiota sai se, että yksi kuvatuista tiloista oli silloisen maa- ja metsätalousministerin Sirkka-Liisa Anttilan (kesk) tyttären sikatila. Anttila kommentoi, että kuvamateriaali ”lyö sellaisen varjon tuottajien yli, että se on anteeksiantamatonta”, jos kuvat osoittautuvat vääriksi.

Mutta jos tiloilla on ongelmia, ne pitää hoitaa. Tämä selvitetään varmasti, hän lupasi.

Tarkastuksen tehnyt kunnaneläinlääkäri ei löytänyt moitittavaa ministeri Anttilan tyttären sikatilalta. Ruokavirasto, joka silloin oli nimeltään Evira, kommentoi, että joidenkin kuvattujen tilojen oloihin olisi pitänyt puuttua heti.

Evira muistutti silti eläintuotannon realiteeteista: normaalioloissakin tiloilla kuolee eläimiä, esimerkiksi syntyneistä porsaista 10–15 prosenttia. Hyvään toimintatapaan kuuluu, että kuolleet eläimet poistetaan eläintiloista vähintään kerran vuorokaudessa.

Oikeutta eläimille -järjestön kuvat 2007 ja uudet vastaavat vuonna 2009 lisäsivät julkista keskustelua eläintuotannon karuista puolista.

Kyse ei ollut pelkästään siitä, oliko tiloilla sorruttu rikkomuksiin. Keskustelua heräsi myös siitä, mikä on normaalia eläintuotantoa.

Noihin aikoihin tieto eläinten hyvinvoinnista ja asenteet eläimiä kohtaan olivat muutenkin murroksessa. EU:sta alkoi tulla painetta. Suomi oli joutunut tekemään vuoden 1996 eläinsuojelulakiin muutoksia moneen kertaan, usein EU-sääntelyn vuoksi.

Euroopan komissio tarkasti vuonna 2009, miten Suomessa toteutetaan maatiloja, kuljetuksia ja teurastuksia koskevaa lainsäädäntöä, ja huomasi puutteita. EU:n perussopimukseen lisättiin vuonna 2009 maininta, että eläimet ovat tuntevia olentoja.

Suomeen tarvittiin uusi eläinsuojelulaki. Sen piti vastata sitä, mitä eläinten käyttäytymistarpeista tiedetään ja millaiseksi eläinten asema nähdään yhteiskunnassa.

’Oikein hyvää kansainvälistä eläinten päivää kaikille!”

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) poseerasi 4. lokakuuta 2022 Instagramissa tuuheaturkkinen koira sylissään. Syyskuussa Saga Fursin osakkeita omistava ministeri oli poseerannut turkishuutokaupassa puuhkan kanssa. Instagramissa toivotus sai kitkeriä vastauksia:

”Pääsikö musti kuvan ottamisen jälkeen pieneen ritiläpohjaiseen häkkiin elämään hyvää elämää?”

”Teetkö tuosta koirasta hatun vai rukkaset?”

Samalla toivotuksella Kurvinen avasi lokakuun iltapäivänä myös eduskunnan lähetekeskustelun, joka koski hallituksen esitystä uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi.

Kurvinen kuvasi lakia historialliseksi. Hän totesi olevansa onnellinen siitä, että se on vihdoin valmis. Eduskuntakäsittelyn nopeudesta riippuen laki voi tulla voimaan jossain vaiheessa ensi vuonna.

Kun maa- ja metsätalousministeriö alkoi valmistella lakia vuonna 2010, tuskin olisi osattu aavistaa, että sitä ei ole vielä 12 vuoden jälkeen.

Lähetekeskustelussa saattoi kuulla, että näkemykset ovat edelleen kaukana toisistaan.

”Maatalous elinkeinona on säilytettävä, ja sen vuoksi erityisesti keskustapuolueelta ja keskustalaiselta ministeriltä odottaisi sellaista lainsäädäntöä, jonka kanssa viljelijöiden on myös realistista elää”, sanoi kansanedustaja Päivi Räsänen (kd).

Räsänen kuulosti jopa ministeri Kurvista tiukemmalta suomalaisen tuotannon puolustajalta.