Hyvästit tunturipurojen raikkaudelle – Lapin Kullan keskioluen kohtalo on kertomus olutkulttuurin muutoksesta

Lapin Kullan kolmosolut oli aikanaan Suomen juoduin olut. Se katosi kauppojen hyllyistä vaivihkaa.

alkoholi
Teksti
Matti Rämö
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

1990-luvun lopussa suomalaisella oluen ystävällä oli tylsää. Vaikka EU-jäsenyys oli vuonna 1995 avannut suomalaisen olutmarkkinan kilpailulle, siitä ei käytännössä näkynyt merkkejä.

Ulkomaiset oluet olivat kalliita ja tuontitölkkien hintaa nosti entisestään tölkeille määrätty haittavero. 90-luvun puolivälin orastava pienpanimobuumi näkyi vain harvoissa ravintoloissa.

Kauppojen hyllyjä hallitsi vakioitu näky: kourallinen lähes samanhintaista, samanvahvuista ja verrattain samanmakuista keskioluen vahvuista lageria.

Koska erot olivat olemattomia, niitä yritettiin luoda mainonnalla. Karjala ratsasti isänmaallisuudella, Koff helsinkiläisyydellä ja Lapin Kulta tunturieksotiikalla. Jälkimmäistä valmistettiin alun perin Tornion panimossa.

Tunturitunnelma puri: vuosina 1979–2002 Lapin Kullan keskiolut oli Suomen myydyin olut.