Huippuvuosi: Suomen maaperästä kaivettiin lähes 9 000 kiloa kultaa – Voiton louhivat ulkomaiset yhtiöt

Suomen maaperäst kaivettiin kultaa vuonna 2016 yhteensä 8 865 kiloa. Se on historian toiseksi suurin määrä, ainoastaan vuonna 2012 luohintamäärä nousi hivenen korkeammalle. Löydetyn kullan arvo on noin 350 miljoonaa euroa.

Kullan louhinta Suomessa on kasvanut tasaisesti yli vuosikymmenen. Vielä vuonna 2005 kultaa kaivettiin maaperästä noin 1 300 kiloa.

Syy kullan tuotannon kasvulle löytyy Kittilästä, jossa kanadalainen kaivosyhtiö Agnico Eagle Mining aloitti toimintansa vuonna 2010.

Viime vuonna Euroopan suurin kultakaivos teki ennätyksensä, kun se kaivoi Kittilän maaperästä noin 6 300 kiloa kultaa. Yhtiö arvioi, että kultaa löytyy suunnilleen saman verran myös vuonna 2017.

Kaikkien kulujen ja maksettujen palkkojen jälkeen Agnico Eaglesin liikevoitto oli vuonna 2016 noin 44 miljoonaa euroa.

Kaivosyhtiö harjoittaa kuitenkin suhteellisen tehokasta verosuunnittelua.

Viime vuoden liikevoitosta maksettiin emoyhtiölle lainojen korkokuluja 23 miljoonaa euroa. Näin verotettava tulo yli puolittui ja kanadalainen kaivosyhtiö maksoi Suomen valtiolle yritysveroa noin 1,5 miljoonaa euroa.

Edellisinä vuosina, 2015 ja 2014, yhtiö ei voitoista huolimatta maksanut yritysveroja lainkaan, sillä emoyhtiölle maksetut korkokulut olivat niin suuret, että tilikauden tulos painui miinusmerkkiseksi.

Suomen valtio menettää korkokuluvähennysten takia vuosittain miljoonia euroja. Toiminta on kuitenkin Suomen lakien mukaista.

Kaivosten kannattavuudessa on eroja, mutta kullan hinta on kaikille sama.

Kanadalaisen Agnico Eaglesin lisäksi Suomessa kultaa kaivaa australialainen kaivosyhtiö Dragon Mining, joka toimii muun muassa Huittisissa ja Orivedellä. Dragonin toiminta on huomattavasti pienempää kuin Agnico Eaglesin Kittilän toiminta.

Dragon Mining tuotti viime vuonna noin 1 100 kiloa kultaa. Yhtiön liikevoitto oli kulujen ja palkkojen jälkeen reilut kuusi miljoonaa euroa. Voitoilla katettiin edellisten vuosien tappioita, eikä yhtiö maksanut omistajilleen osinkoa.

Dragon Minigilla on myös lainaa, mutta se ei maksa korkovähennyksiä yhtiön australialaiselle emoyhtiölleen.

Kolmas kultaan keskittynyt yhtiö Suomessa on ruotsalaisten omistuksessa oleva Endomines. Ilomantsin Pampalossa sijaitseva kaivos on ollut vaikeuksissa ja sen tuotanto on hiipunut.

Viime vuonna kultaa löytyi Ilomantsista vain 325 kiloa. Tappiota kirjattiin yli 12 miljoonaa euroa.

Kultakaivosten kannattavuudessa on merkittäviä eroja: kultapitoisuudet ovat eri alueilla erilaiset, louhintakustannukset ja osuhteetkin vaihtelevat.

Kullan markkinahinta on kuitenkin kaikille yhtiöille sama.

Nyt kullan hinta on noin 1 250 dollaria troy-unssilta. Hinta on kohtalaisen korkealla, mutta vuoden 2010 maksettuun, noin 1 800 dollarin unssihintaan on vielä matkaa.

 

Vuonna 2016 Suomessa toimi kymmenen metallikaivosta.

Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli hieman yli miljardia euroa. Metallikaivokset työllistivät suoraan noin 2 500 työntekijää, joista noin 600 työskentelee kultakaivoksissa.

Kullan lisäksi Suomen maaperästä nostetaan rauta-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki-, vanadiini-, titaani-, lyijy-, koboltti-, hopea-, wolframi- ja molybdeenimalmeja.

Kaivosteollisuudella on ollut vaikeaa vuodet 2010–2015, mutta viimeisimmät kaksi vuotta ovat olleet talouslukujen valossa pirteämpiä.

Myös valtion kaivosyhtiö Terrafame on parantanut toimintaansa tänä vuonna. On mahdollista, että ilman suurempia ongelmia yhtiön tappiollinen tulos kääntyy lievästi plusmerkkiseksi.

Sitä kaikki varmasti myös toivovat, sillä Sotkamon kaivosta on tuettu veronmaksajien rahoilla yli 500 miljoonalla eurolla.