Henkilökohtaista, taas – välikysymyksiä tehdään jatkuvasti, ja se kertoo opposition heikentämisestä
Välikysymyksissä näkyvät tutkijan mukaan vastakkainasettelu, politiikan henkilöityminen ja opposition heikentyneet vaikuttamismahdollisuudet.
3
MIN
Hallitus sekä sen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) saivat viime perjantaina odotetusti eduskunnan luottamuksen sairaalaverkkoa koskeneen välikysymyskeskustelun päätteeksi.
Seuraava äänestys on luvassa jo kahden viikon päästä, kun hallituksen luottamus mittautetaan keskustan ja Liike Nytin välikysymyksen jälkeen. ”Näivettävää talouspolitiikkaa” kritisoiva välikysymys julkistettiin ennen kuin edellistä oli ehditty edes käsitellä loppuun.
Hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Hallituksen luottamusäänestykseen päättyvä välikysymys on siksi opposition järein valtiopäivätoimi. Hallituksen kaatumiseen se on kuitenkin päättynyt viimeksi 1950-luvulla, eikä nykyisellä enemmistöhallitusten aikakaudella välikysymyksillä arvioida olevan lähtökohtaisesti mahdollista kaataa hallitusta. Miksi niitä sitten tehtaillaan niin rivakkaan tahtiin?
Erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopistosta arvioi, että yksi syy on välikysymysten saama mediajulkisuus. Järeästä valtiopäivätoimesta uutisoidaan tunnollisesti.
”Välikysymykset selvästi nousevat mediaan eri tavalla kuin vaikkapa kirjalliset kysymykset tai muut valtiopäivätoimet”, Karimäki sanoo.
Politiikkaa tehdään aiempaa enemmän mediassa, ja välikysymys on puolueille ja eduskuntaryhmille tapa ylittää uutiskynnys.
Välikysymysten määrässä voi näkyä myös oppositiopuolueiden halu erottua toisistaan. Siihen koko opposition yhteiset välikysymykset eivät riitä.
