Hallituksen EU-selonteko: Suomi ei halua muutoksia perussopimuksiin

Erkki Liikanen
Teksti
Kustaa Hulkko

Suomen EU-linja ei muutu. Hallituksen EU-selonteko ei sisällä suuria uutisia.

Jyrki Kataisen (kok) hallitus päätti tänään EU-selonteostaan eduskunnalle. Hallituksen linjaukset merkitsevät pitkälle aikaisemman Eurooppa-politiikan jatkumista. Eduskunta käsittelee selontekoa juhannusviikon keskiviikkona.

Selonteko toteaa, että viimeistään vuonna 2018 EU joutuu pohtimaan finanssipoliittisen sopimuksen sisällyttämistä perussopimuksiin.

Muuten hallitus ilmaisee selvin sanoin haluttomuutensa muuttaa perussopimuksia.

Viime aikoina muun muassa komissio ja EU-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy ovat esittäneet perussopimusten muuttamista ”rahaliiton kehittämiseksi”. Esimerkiksi eurobondit ja euroalueen yhteinen ”valtiovarainministeriö” edellyttäisivät perussopimusten muuttamista.

Suomi ei pidä hyvänä yhteisvastuun lisäämistä eurobondien avulla. Selonteko myöntää, että Euroopan vakausmekanismi EVM perustettiin pienellä perussopimusmuutoksella, mutta hallitus arvioi, että muuten kriisin hoitamista voidaan jatkaa nykyisten sopimusten pohjalta.

Jäsenmaiden tasa-arvo säilytettävä

Suomi haluaa olla mukana kaikessa olennaisessa EU-yhteistyössä, mutta pidemmälle menevän integraation hankkeisiin se ottaa kantaa tapauskohtaisesti.

Selonteko sanoo, että sellaiset perussopimussäännökset, jotka ”muuttaisivat toimielinten välistä tasapainoa tai jäsenvaltioiden tasa-arvoisuutta, eivät ole tavoiteltavia”.

Hallitus toteaa, että eurokriisin takia yhteistyötä on kehitetty osin EU-rakenteiden ulkopuolella. Esimerkkejä ovat EVM, Europlus-järjestely ja finanssipoliittinen sopimus, joissa vain osa EU-valtioista on mukana.

Hallituksen mielestä tästedes EU-instituutioiden asemaa ei pidä heikentää, unionin yhtenäisyys pitää säilyttää mahdollisimman pitkälle eikä EU-maiden välille saa synnyttää kuiluja. Jos siis jokin maaryhmä haluaa edetä ja syventää keskenään integraatiota, sen pitää toimia mieluiten EU-rakenteissa ja yhteisten sääntöjen pohjalta.

Budjettivastuu viime kädessä EU-valtioilla

Talouspolitiikan koordinaation eli yhteensovittamisen mekanismit ovat monimutkaisia ja tulevaisuudessa niitä pitää pyrkiä selkeyttämään.

Hallituksen mielestä budjettipolitiikan vastuun täytyy pysyä viime kädessä jäsenvaltioilla. Jäsenmaiden talousuudistusten etukäteiskoordinaatio pitää toteuttaa ja valmistella niin, ettei valtioiden valtioelimiä eikä työmarkkinaosapuolia sivuuteta.

Hallitus ilmoittaa pitävänsä kiinni periaatteesta, jonka mukaan jokainen jäsenvaltio vastaa omista sitoumuksistaan (”no bailout” -periaate). Samalla se myöntää, että ”akuutin kriisin aikana no bailout -periaatteen rajoja on koeteltu.

Pankkien kriisinhallinta käsiteltävä ripeästi

Hallitus kannattaa pankkiunionia ja haluaa, että kriisinhallintamekanismi käsitellään mahdollisimman ripeästi jo ennen ensi vuoden EU-parlamenttivaaleja. Yhteinen talletussuoja ei ole ajankohtainen kysymys.

Pankkiunioni pitää perustaa ”laajalle sijoittajavastuulle” eli bail in -periaatteelle. Veronmaksajaa pitää taas suojella. Kuitenkin tarvitaan uskottava varajärjestelmä, jos pankkien, niiden omistajien ja velkapaperisijoittajien rahat eivät riittäisikään.

Hallitus jättää oven auki EVM:n fiscal backstop -roolille eli sen käytölle ”osana varautumisjärjestelmää” eli pankkikriisin viime hädän pelastusrahastona.

”Tältä osin on otettava huomioon EVM:n resurssirajoite ja muiden rahoitusjärjestelyjen ensisijaisuus.”

Liikasen työryhmän esitykset toteutettava

Hallituksen mielestä pääjohtaja Erkki Liikasen työryhmän ehdotukset pitää toteuttaa mahdollisimman laajasti. Liikasen työryhmä esitti talletuspankkitoiminnan ja pankin omaan lukuun tekemän arvopaperikaupan erottamista toisistaan.

Hallitus kannattaa EU:n tiiviimpää puolustusyhteistyötä. Puolustusyhteistyö on jo aloitettu niin, että kapasiteettia käytetään yhdessä ja jaetaan niin sanotulla pooling and sharing -menetelmällä.

Selonteko painottaa sitä, että Euroopan puolustusteollisuutta pitää kehittää, jotta myös suomalainen teollisuus saisi uusia mahdollisuuksia. Samoin on lisättävä yhteistyötä puolustusalan innovaatiotoiminnan kehittämiseksi.

Suomi kannattaa EU:n laajentumista. Kroatiasta tulee EU-maa heinäkuun alussa ja Islanti, Turkki ja Montenegro neuvottelevat jäsenyydestä.

”Näissä neuvotteluissa on edettävä määrätietoisesti”, hallitus vaatii. Samalla se korostaa sitä, että jäsenyyskriteereistä on pidettävä kiinni.