Finanssikriisi: Suistuuko Eurooppa lamaan?

blogit 9.10.2008

Teksti: Jyrki Jantunen

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Joukko kotimaisia talousasiantuntijoita pitää oikeana tai vähintään oikeansuuntaisena eurooppalaisen tutkijaryhmän arviota, että finanssikriisi uhkaa viedä Euroopan lamaan ilman EU-valtioiden määrätietoisia toimia. Lue lisää Kustaa Hulkonblogista. Lue myös, miten Islanti liukui lähes vararikkoon torstaina.

Pörssikurssin kertomaa Pariisissa 8. lokakuuta 2008.

Nurkanvaltaaja-blogissa Kustaa Hulkko kertoi 2. lokakuuta eurooppalaisten tähtitutkijoiden hätähuudosta.

Talouspolitiikan tutkimukseen erikoistunut tutkijaryhmä arvioi avoimessa kirjeessään EU- | maiden johtajille, että rahoituskriisi saattaa syöstä Euroopan kansantaloudet 1930-luvun laman kaltaiseen kierteeseen, elleivät poliitikot pysty päättämään yhdessä koko unionia ja sen jäsenvaltioita koskevista toimenpiteistä.

Nurkanvaltaaja teki 25 suomalaiselle tutkijalle, pankinjohtajalle ja sijoitusjohtajalle sähköpostikyselyn, jossa heille asetettiin kaksi kysymystä tutkijoiden kirjeestä: 1. Onko diagnoosi oikea? 2. onko resepti oikea?

Lue vastaukset Nurkanvaltaaja-blogista

Islanti kansallisti
myös Kaupthing-pankin

Islannin talouskriisi syveni torstaina entisestään, kun valtio otti haltuunsa myös maan suurimman pankin Kaupthingin. Kaikki Islannin suurimmat pankit on nyt kansallistettu. Landsbanki ja Glitnir romahtivat jo alkuviikosta valtion syliin.

Reykjavikin pörssi pistettiin päivällä kokonaan kiinni, eikä osakekauppa jatku ennen ensi maanantaita. Pörssin mukaan syynä on epätavallinen markkinatilanne.

Islannin rahoitustarkastus vakuutti, että sen valvoman Kaupthingin kotimaiset talletukset on turvattu ja toiminnot jatkuvat normaalisti.

Pankin ulkomaisten sivuliikkeiden toiminnot Suomessa, Ruotsissa ja Britanniassa sen sijaan keskeytettiin.

Suomessa Rahoitustarkastus selvittää mahdollisuudet maksaa talletusvaroja takaisin Kaupthing Suomen tallettajille. Rata kertoo, että Kaupthing Suomen varallisuutta pyritään muuttamaan käteiseksi. Samalla selvitetään, täytyykö pankin turvautua talletussuojaan.

Islantilaisen emopankin sivukonttorissa on talletuksia yhteensä 10500:lla suomalaisasiakkaalla. Heti nostettavissa olevia talletuksia on 45 miljoonaa euroa ja määräaikaistalletuksia 43 miljoonaa euroa.

Talletuksista kolme neljännestä kuuluu talletussuojan piiriin, joka on pääosin Islannin suojajärjestelmän vastuulla.

”Minulla ei ole vielä mielikuvaa, millainen kyky Islannilla on talletussuojasta kiinni pitää”, kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemi sanoi Ylen uutisille. Hän vastaa valtiovarainministeriössä pankkivalvontaa koskevista asioista.

Sivukonttorissa on myös muiden kuin henkilöasiakkaiden, lähinnä kuntien, tekemiä talletuksia 23 miljoonan euron edestä. Kuntia talletussuoja ei koske.

Rata kertoo Kaupthing Suomen varallisuuden arvoksi 150 miljoonaa euroa.

Pankki haki
lisäsuojaa

Rata ei ota kantaa siihen, voiko suomalainen asiakas luottaa saavansa talletuksensa Islannin valtiolta takaisin, jos pankki ei niitä pysty maksamaan.

Kaupthing Suomen johto ei torstaina uskonut, että asiakkaille koituisi asiasta taloudellista vahinkoa sen enempää Suomessa kuin Islannissakaan.

Hämmennystä lisäsi se, että koko päivän puhuttiin 25000 euron talletussuojasta. Suomen Kaupthing on kuitenkin hakenut Suomen talletussuojarahastolta lisäsuojan nostamista 50000 euroon eli samaan kuin talletussuoja vastikään nostettiin EU-maiden yhteisellä linjauksella.

Rata sulki
rajat

Rata kertoi myös, että se kielsi jo maanantaina Kaupthing Suomelta muiden kuin tavalliseen liiketoimintaan kuuluvien varojen siirron ulkomaille. Käytännössä kielto tarkoittaa sitä, että pankin varoja ei voi siirtää vaikeuksissa olevalle emopankille Islantiin tai konsernin muille ulkomaisille yhtiöille.

Rata sulki rajat myös islantilaisomisteisilta tytärpankeilta Glitnir Pankilta ja eQ-pankilta, joiden asiakkaat ovat Suomen talletussuojan piirissä.

Kiellolla Rata kertoo haluavansa turvata suomalaisten tallettajien aseman. Ratan viestintäpäällikön Terhi Lambert-Karjalaisen mukaan päätös jättää tiedottamatta kiellosta jo maanantaina oli harkittu valvontatoimi.

Glitnir Suomen viestintäpäällikkö Anssi Partanen sanoi torstaina, etteivät uutiset johtaneet pankin tileillä talletuspakoihin.

Kaatuminen
oli ”yllätys”

Kaupthingin kaatuminen oli jonkinasteinen yllätys, sillä sitä pidettiin vahvimpana Islannin pankeista. Vielä alkuviikosta pankki vakuutti olevansa vankassa kunnossa, ja sen arveltiin jopa ostavan Glitnir-konsernin myyntiin pantuja osia.

Pankin oman selityksen mukaan kamelin selän katkaisivat Britannian viranomaiset, jotka ottivat haltuunsa Kaupthingin paikallisen tytärpankin ja siirsivät sen varoja muualle. Se verotti rajusti koko konsernin maksuvalmiutta.

Islantilaiset sijoitusyhtiöt jatkoivat torstaina ulkomaisten omistustensa myyntiä. Novatorin Elisa-osakkeiden yksi ostajaehdokas on DNA. Sen sijaan keskusteluja Novatorin Amer Sports -omistuksesta ei yhtiön mukaan ole käynnissä.

IMF:ää ei vielä
haluta apuun

Pääministeri Geir Haarde myönsi jo keskiviikkoiltana, että koko Islanti keikkuu nyt vararikon partaalla.

Velkarahalla ulkomaille rynnineiden pankkien taseet ylittävät noin yhdeksänkertaisesti Islannin bruttokansantuotteen, ja maan vaihtotaseen alijäämä nousi viime vuonna jo 16 prosenttiin bkt:stä.

Valtio ei voi mennä konkurssiin, mutta jos kassasta loppuvat rahat, se voi ilmoittaa ettei enää kykene hoitamaan velkojaan.

Näin epätoivoiseen tilanteeseen päätynyt maa ajautuu yleensä kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n holhoukseen, ellei tarpeeksi suurta muuta rahoittajaa löydy.

IMF:n asiantuntijat ovat olleet Islannissa jo alkuviikosta saakka. Torstaina iltapäivällä Haarde arvioi, että saarivaltio saattaa kuitenkin vielä selvitä ilman IMF:n tukea.

”IMF on yksi vaihtoehto, mutta en usko että joudumme niin pitkälle”, Haarde sanoi Islannin radiossa.

Islanti aikoo yhä neuvotella myös Venäjän kanssa neljän miljardin euron jättilainasta, jolla paikkaisi valuuttavarantoaan.

IMF on takavuosina ottanut ohjakset useissa kehittyvissä maissa. Rikkaan teollisuusmaan se pelasti viimeksi 1970-luvulla, kun Britannian kansantalous uhkasi kaatua.

Kärpänen
raskaassa sarjassa

Keskiviikkoiltana pääministeri Haarde arvioi, että Islanti yritti ”nyrkkeillä kokoaan raskaammassa sarjassa”, kun sen rahoitussektori laajensi rajusti ulkomaille.

”Olemme oppineet, että pienen maan ei ole viisasta pyrkiä johtavaan rooliin kansainvälisessä pankkitoiminnassa.”

Vain 300000 asukkaan saarivaltio tyrmättiin kanveesiin viimeistään keskiviikkona, kun maan keskuspankki epäonnistui yrityksessä vakauttaa Islannin kruunun valuuttakurssi.

Samaan aikaan
Saksassa

Saksa ei sulje pois mahdollisuutta kansallistaa pankkejaan talouskriisin vuoksi, liittokansleri Angela Merkel sanoi torstaina. Merkelin mukaan tämänhetkisessä tilanteessa mitään vaihtoehtoa ei voida poissulkea.

Merkel sanoi kuitenkin haluavansa ensin katsoa, minkälaisia vaikutuksia keskiviikkona tehdyillä koronlaskuilla tulee olemaan.

Saksan talousministeri Peer Steinbrück arveli aiemmin, ettei Saksan tarvitse vielä kansallistaa yhtään pankeistaan. Steinbrückin mukaan tilanne saattaa kuitenkin muuttua, jos talouskriisi syvenee.

Handelsblatt-lehdelle antamassaan haastattelussa Steinbrück sanoi, etteivät Saksan pankit ole kärsineet talouskriisistä yhtä pahoin kuin joidenkin muiden maiden rahoituslaitokset.

Teksti
SK netin toimitus
STT
AFP
Reuters

Kuva
Thibault Camus / AP / Lehtikuva

Lisää finanssikriisistä
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Kuinka pelastaa Euroopan talous? (SK netti 9.10.2008)
”Euroalue ja Yhdysvallat taantuman partaalle” (SK netti 8.10.2008)
Kustaa Hulkon Nurkavaltaaja-blogi: Rahat on laskettava (SK netti 8.10.2008)
Kurssit rajussa laskussa kaikkialla maailmassa (SK netti 8.10.2008)
”Tämä on jättiläismäinen ongelma” (SK netti 7.10.2008)
Finanssikriisi jyllää Euroopassa: Pankit horjuvat, euroministerit koolle (SK netti 6.10.2008)
Huippututkijat varoittavat Eurooppaa 1930-luvun laman kauhuista (SK netti 2.10.2008)
Marko Maunulan Tiellä Valkoiseen taloon -blogi: Roskapankki muuttaa Wahingtoniin (SK netti 3.10.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Huippuekonomistien hälytysviesti (SK netti 2.10.2008)
Ylimääräinen veronalennus keskituloisille perheille USA:ssa (SK netti 2.10.2008)
Senaatti hyväksyi roskapankin, epävarmuus jatkuu (SK netti 2.10.2008)
Miten käy suomalaisten talletusten? (SK netti 1.10.2008)
Sauli Niinistö finanssikriisistä: ”Optimismiin ei ole aihetta” (SK netti 30.9.2008)
Marko Maunulan Tiellä Valkoiseen taloon -blogi: Laman tuntua (SK netti 30.9.2008)
Pörssit myllerryksessä, uusi lakiesitys äänestykseen (SK netti 30.9.2008)
Roskapankki kaatui, ”tilanne näyttää tosi pahalta” (SK netti 29.9.2008)
Finanssikriisi: Nyt jo Euroopan pankit menettävät luottamustaan (SK netti 29.9.2008)
Salkunhoitajien kannustimissa rahoituskriisin osasyy? (SK netti 26.9.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Déjà vu: pankkipomojen palkanalennus (SK netti 25.9.2008)
Obama ja McCain: Amerikan roskapankki tarkkaan valvontaan (SK netti 22.9.2008)
Marko Maunulan Tiellä Valkoiseen taloon -blogi: Asiaan, ehdokkaat! (SK netti 22.9.2008)
Finanssikriisi: Ulkomaisille pankeille apua USA:n roskapankista (SK netti 22.9.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Kirje pankinjohtajalle (SK netti 19.9.2008)
Historioitsija Markku Kuisma finanssikriisistä: ”Tätä se ahneus teettää” (SK netti 18.9.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Paniikkia pankeissa (SK netti 18.9.2008)
Finanssikriisi jatkuu: Aasian pörssit seurasivat USA:n alamäkeä (SK netti 18.9.2008)
Pankkiosakkeet rajussa pudotuksessa Yhdysvalloissa (SK netti 17.9.2008)
Luottokriisi ja Suomi: Pankit hilaavat uusien asuntolainojen marginaaleja ylöspäin (SK netti 16.9.2008)
USA:n luottokriisi syvenee: keskuspankit valmiita rauhoittamaan markkinoita (SK netti 15.9.2008)
Ekonomistiarvio: USA:n finanssikriisi muistuttaa Suomen lamaa (SK netti 11.9.2008)
Asuntoluottopankkeja kansallistettiin USA:ssa: markkinat riemastuivat päätöksestä (SK netti 8.9.2008)
Asuntoluottokriisin juurilla (SK netti 17.7.2008)
Kupla joka puhkesi (SK netti 24.8.2007)
Totuus hiipii esiin (SK netti 24.8.2007)