EU:n ja USA:n kauppasopimus vauhdittaisi miljardilla eurolla Suomen talouskasvua

Suomen talouskasvu saa ekonomistilaskelman mukaan noin miljardin euron lisävauhdin vuodessa, jos EU ja Yhdysvallat pääsevät sopimukseen kauppa- ja investointikumppanuudesta.

Barack Obama
Teksti
Kustaa Hulkko

EU:n ja Yhdysvaltain kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) on suuri mahdollisuus vapauttaa kansainvälistä kauppaa, edistää talouskasvua ja torjua taloudellisen nationalismin vaara.

Näin arvioi Vince Cable, Britannian elinkeinoministeri Suomen Kuvalehden haastattelussa. Cable vieraili Suomessa syyskuun lopussa.

Kesäkuussa EU-komissio sai valtuudet neuvotella Yhdysvaltain kanssa TTIP-sopimuksesta. TTIP tarkoittaa ”transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (Transatlantic Trade and Investment Partnership).

Cable muistuttaa, että aikaisemmin kansainvälistä kauppaa vapautettiin monenkeskisesti Tokion ja Uruguayn kierroksilla, kansainvälisten GATT- ja WTO-järjestelmien kautta. Nyt Maailmankaupan järjestön WTO:n Dohan kierros on toistaiseksi pysähdyksissä.

”Käytännössä ainoa tapa edetä on nyt TTIP, koska WTO-neuvottelut seisovat.”

Cable, 70, on koulutukseltaan taloustieteen tohtori ja toiminut muun muassa Shellin pääekonomistina. Hän edustaa Britannian liberaalidemokraattista puoluetta.

Taloudellisen nationalismin vaara

Cable pitää EU:n ja Yhdysvaltain neuvotteluja erityisen tärkeänä prosessina juuri nyt, kun kansantaloudet ovat nousemassa suuresta kriisistä.

”Ellei kaupan vapauttamisessa tapahdu edistystä, on suuri vaara sortua taloudelliseen nationalismiin, kuten on tapahtunut aikaisemminkin samantyyppisissä historian vaiheissa”, Cable sanoo.

”Taloudellinen nationalismi” tarkoittaa oman tuotannon suojaamista ja kilpailuedun hakemista tuontitullien ja muiden kaupan esteiden avulla. Cable viittaa 1930-luvun suuren laman aikaan, jolloin monet maat harjoittivat itsekästä ”beggar thy neighbour” -politiikkaa kauppakumppanien kustannuksella. Se oli kuitenkin lyhytnäköistä: kauppakumppanit tekivät vastatoimia, vienti supistui ja lama paheni entisestään.

Cablen mukaan näistä kokemuksista kumpuaa TTIP:n perusajattelu. Tarkoitus on paitsi torjua protektionismi, josta myös nykyisessä finanssikriisin jälkeisessä taantumassa on nähty merkkejä eri maissa, myös vapauttaa kauppaa entisestään.

Hän huomauttaa, että juuri nyt EU:n ja Yhdysvaltain politiikassa vallitsee näkemysten yhtäläisyys, koska presidentti Barack Obama haluaa saavuttaa tämän tavoitteen toisella kaudellaan.

TTIP – mihin sillä pyritään?

EU-USA-sopimus olisi todennäköisesti historian tärkein kahdenvälinen kauppa- ja investointisopimus, sillä Yhdysvaltojen ja EU:n välisen kaupan osuus koko maailmankaupasta on kolmannes. Niiden osuus globaalista palveluiden kaupasta nousee 40 prosenttiin; tosin myös niiden välisessä palveluiden kaupassa riittää yhä liberalisoitavaa.

EU:n ja Yhdysvaltain välisen kaupan merkittävin ongelma ovat muut kaupan esteet kuin tavarakaupan tullit, jotka ovat jo valmiiksi matalat. On arvioitu, että 60-80 prosenttia sopimuksen hyödyistä tulisi yhteisten pelisääntöjen luomisesta ulkomaankauppaa käyville yrityksille.

Nykyään vientiyritykset kohtaavat usein tuplasääntelyä: ensin niiden pitää täyttää kotimarkkinoiden vaatimukset ja sen päälle vielä viennin kohdemaan pelisäännöt. Esimerkiksi autojen turvastandardit ovat erilaiset, vaikka niiden tavoitteet ja niiden avulla saavutettu turvallisuus ovat samaa tasoa.

TTIP merkitsisi sitä, että kaksinkertaisista standardeista päästäisiin eroon. Se merkitsisi paitsi byrokratian vähenemistä myös suurta taloudellista säästöä yrityksille ja kuluttajille.

TTIP toisi lisätuloja ja uusia työpaikkoja

CEPR-tutkimuslaitos arvioi, että TTIP-sopimuksen ansiosta EU:n bruttokansantuote kasvaisi vuosittain 0,5 prosenttia vuoteen 2027 asti. Vuosittain se merkitsisi keskimäärin 86 miljardin euron kasvuimpulssia EU-maille. Se taas toisi lisätuloja kotitalouksille ja yhteensä jopa satojatuhansia uusia työpaikkoja.

Suomen bruttokansantuote oli viime vuonna noin 200 milijardia euroa. Jos puolen prosentin arvio toteutuisi, Suomen bkt kasvaisi vuosittain noin miljardi euroa enemmän kuin ilman TTIP-sopimusta.

Ekonomistiarvioiden mukaan hyödyt olisivat merkittäviä kautta EU:n ja Yhdysvaltain kansantalouksien. Erityisen suuria vaikutuksia koettaisiin autoteollisuudessa. Sopimus hyödyttäisi myös muita kuin EU:ta ja Yhdysvaltoja. Sillä olisi positiivinen vaikutus esimerkiksi kehitysmaihin.

”Puoli prosenttia bkt:sta on aika paljon, koska tämä lisäys toteutuu joka vuosi. Kuitenkin se on luultavasti alakanttiin”, Cable sanoo.

Hänen mielestään tällaisen sopimuksen vaikutusten kvantifioiminen eli määrällinen arvioiminen on vaikeaa.

”Olen itse tehnyt vastaavia laskelmia ja ne ovat parasta, mitä voi tehdä ekonomistin välineillä. Ne ovat kuitenkin hyvin mekaanisia laskelmia.”

Cable pitää todennäköisenä, että TTIP:n hyödyt ovat vielä suuremmat, koska siihen liittyy myös selviä laadullisia plussia.

”Kun yritykset näkevät, että investoinnit ja kauppavirrat kasvavat, se vahvistaa luottamusta, ja se taas vauhdittaa edelleen kasvua”, hän sanoo.

Ongelmia kumppanuuden tiellä

Etukäteen uskottiin, että EU:n olisi vaikea hyväksyä mandaattia neuvotteluihin Yhdysvaltain kanssa. koska varsinkin Ranska vastustaa ”kulttuurihyödykkeiden” vapaakauppaa. Ranskalaiset haluavat suojella omia kulttuurimarkkinoitaan amerikkalaisten hegemonialta.

Jo 1990-luvun Uruguayn kierroksella ranskalaiset saivat läpi niin sanotun kulttuurisen poikkeuksen, ”l’exception culturelle”. Termi tarkoittaa sitä, että Ranska saa suojella kiintiöin ja subventioin omia kulttuurituotteitaan.

Sama asetelma vallitsee yhä. EU:n kauppaministerit pitivät 14. kesäkuuta 12 tunnin maratonkokouksen, jonka aiheena oli neuvottelumandaatin antaminen EU-komissiolle. Lopulta ministerit päättivät, että elokuva ynnä muut audiovisuaaliset tuotteet jäävät ainakin tässä vaiheessa EU-komissiolle annetun TTIP-neuvotteluvaltuutuksen ulkopuolelle.

Komissio ja vapaakaupan vahvimmat tukijamaat kuten Britannia olisivat halunneet mahdollisimman kattavaa mandaattia, jotta EU:lla olisi mahdollisimman suuri pelivara neuvotteluissa.

Cablen mielestä on kuitenkin pääasia, että neuvottelut saatiin käyntiin.

”Onneksi kulttuurinen poikkeus ei ollut kompastuskivi, vaan EU päätti aloittaa neuvottelut”, Cable sanoo.

Entä ruokaturva ja ympäristö?

Jo etukäteen on tiedossa, että neuvottelut eivät ole helpot. Yhdysvallat haluaa todennäköisesti ajaa läpi omia poikkeuksiaan, koska EU pitäytyy ”kulttuurisessa poikkeuksessa”. EU haluaisi rahoitusmarkkinoiden sääntelyn osaksi sopimusta, kun taas Yhdysvallat vastustaa sitä.

Maataloustuotteiden kauppa ei myöskään ole helppo rasti. Euroopassa kansalaisjärjestöt ovat jo ilmaisseet pelkonsa geenimuunnellusta ruoasta ja muista väitetyistä uhkista.

Myös Suomen hallitus pitää tärkeänä, etteivät ruokaturva, kuluttajan suoja tai ympäristölainsäädäntö heikkene.

Cable uskoo, että EU:n ja Yhdysvaltain mahdolliset erimielisyydet maataloustuotteiden kaupassa ovat säänneltävissä. Hän arvioi, että tutkimustietoon perustuva asenne näihin kysymyksiin on vahvistunut ja toivoo, että se voittaisi alaa myös kauppapolitiikassa.

Neuvottelut alkoivat elokuussa varsin positiivisessa tunnelmassa. EU:n tavoite on, että neuvottelut saataisiin päätökseen jo vuoden 2015 kesään mennessä.

Toistaiseksi ainoa hankaluus on ollut Yhdysvaltain budjettikiista. Lokakuun alkuun sovittu neuvottelukierros Brysselissä jouduttiin peruuttamaan sen takia.

”Suomi ja Britannia liittolaisia”

Cable keskusteli Suomessa elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok) ja kansanedustajien kanssa kauppaneuvotteluista Yhdysvaltain kanssa. Cable arvioi, että Britannia ja Suomi ovat ”samanmielisiä” liittolaisia kysymyksissä, jotka liittyvät kaupan vapauttamiseen.

Hän kertoi isännilleen myös Britannian sitoutumisesta EU-integraatioon.

”Luulen että saatoin antaa siitä positiivisen viestin.”

Kuva: Andy Rain / EPA.