Ydinvoimasta tehtiin kestävää
Ydinvoimayhtiöt ovat tyytyväisiä komission linjaukseen luokitella ydinvoima ekologisesti kestäväksi. Taksonomian yksityiskohdat aiheuttavat kuitenkin vielä epävarmuutta koko alalle.
Euroopan komissio päätti sisällyttää ydinvoiman mukaan niin sanottuun taksonomia-asetukseen.
Taksonomia on EU:n luokitus siitä, mitä rahoituskohteita voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä.
Samalla komissio teki ehdotuksen kriteereistä, joiden perusteella ydinvoima on osa EU:n vihreää siirtymää.
Komission tutkimuskeskus Joint Research Centre totesi raportisssaan jo maaliskuussa 2021, ettei ydinvoiman sulkemiselle taksonomian ulkopuolelle ole tieteellisiä perusteita.
Suomelle raportin sanoma ja komission linjaukset ovat jonkinlainen helpotus, sillä ydinvoiman osuus nousee Suomen sähköntuotannossa 40 prosenttiin, kun Olkiluoto 3 käynnistyy.
Komission kriteerit eivät kuitenkaan ole ydinvoimavaltioiden näkökulmasta täydellisiä. Suomi ja Ruotsi yrittivät viime metreillä vaikuttaa komission ehdotuksiin lähettämällä kirjeen asiasta vastaavalle komissaarille Mairead McGuinnessille.
Komissio on ehdottanut, että olemassa olevat ydinvoimalat olisivat taksonomian piirissä vuoteen 2040 ja uudet ydinvoimalat vuoteen 2045.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) ja Ruotsin sosiaalidemokraattisen energiaministerin Khashayar Farmanbarin allekirjoittamassa kirjeessä vaadittiin takarajojen poistamista. Ministerit myös arvostelivat komissiota koko säädösprosessin järjestelystä. Suomi ja Ruotsi pitivät jäsenvaltioiden kuulemiseen käytettyä aikaa liian lyhyenä. Maat myös moittivat kriteeristöä liian monimutkaiseksi ja ristiriitaiseksi.
Suomen ja Ruotsin lähettämällä kirjeellä ei ollut näkyvää vaikutusta komission ehdotukseen.
”Komission ehdotus on valitettavasti kovin tulkinnanvarainen”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen.
Esimerkiksi siirtymäaikasääntöjä ja ydinpolttoaineen laatua koskevat vaatimukset ovat Huttusen mukaan Suomen kannalta huonot. Edelleen on epäselvää, kuinka kauan esimerkiksi Olkiluodon tuotanto kuuluu taksonomian piiriin.
”Ydinlaitosten käytön aikaisen rahoituksen tarpeita ei ole kattavasti huomioitu. Tämä uhkaa vesittää lähtökohtaa, jonka mukaan ydinenergia katsotaan kestäväksi rahoituskohteeksi”, Huttunen sanoo.
Voimalayhtiöiden näkökulmasta taksonomiassa on kyse ennen kaikkea rahoituksen saatavuudesta ja rahan hinnasta.
Teollisuuden Voiman (TVO) toimitusjohtajan Jarmo Tanhuan mukaan ydinvoima on erittäin pääomavaltainen toimiala, jolloin lainan korko on merkittävä kustannustekijä.
Tanhua pitää tärkeänä, että ydinvoima kuuluu nyt kestävän rahoituksen piiriin.
Linjaus on viesti ydinvoiman merkityksestä ilmastomuutoksen torjunnassa. Ydinvoimatuotannon ei katsota synnyttävän merkittävää haittaa ympäristölle.
”Toki Suomessa me tämän olemme tienneet, mutta nyt tämä vahvistetaan myös EU:n tasolla.”
TEMin Huttunen toteaa, että Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa aloittamassa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamista kallioperään. Eurajoen loppusijoituspaikan syvyys on noin 450 metriä.
Muualla maailmassa kysymys ydinjätteen loppusijoituksesta on edelleen pitkälti ratkaisematta. Myös komissaari McGuinness mainitsi Suomen ydinvoimaosaamisen hyvänä esimerkkinä tiedotustilaisuudessa, jossa komission esitys julkistettiin.
Komission esityksen vaikutusten kokonaisarviointi on vielä pitkälti kesken ministeriössä ja energiayhtiöissä. Muun muassa Fortum selvittää ehdotuksen vaikutuksia Loviisan voimalaitoksen käyttöiän jatkoa koskeviin kysymyksiin.
”Olemme pettyneitä siihen, että vastoin komission oman tutkimuskeskuksen sekä Suomen hallituksen suositusta kaikkea olemassa olevaa ydinvoimaa ei sisällytetä taksonomiaan”, Fortum tiedotti 2. helmikuuta.
Komission mukaan säädökseen voidaan tehdä vielä tarkennuksia. Onkin selvää, että Suomi jatkaa kulisseissa lobbausta ehdotuksen sisällön tarkoista sanamuodoista.
Komission esitys etenee EU-parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston käsiteltäväksi kevään aikana. Esityksen läpimenoa pidetään todennäköisenä.