Porvariston menetetty charmi
Puoluiden imagokyselyssä kokoomus romahti. Sdp jatkaa kärjessä, mutta sen tulokset heikkenevät. Puoluebarometri on aiemmin ennakoinut vaalien voittajaa.
Kokoomus on pudonnut viimeiseksi puolueiden välisessä perinteisessä imagomittauksessa.
Asia selviää puoluebarometrista. Se on kuuden suurimman eduskuntapuolueen tilaama kyselytutkimus, jossa suomalaiset arvioivat puolueisiin liittämiään mielikuvia. Tutkimusyhtiö Verian toteuttaa kyselyn kahdesti vuodessa.
Tutkimukseen kuuluu niin sanottu imagomittaus, jossa vastaajat arvioivat 15 väittämää kunkin puolueen kohdalla. Heiltä kysytään esimerkiksi, pitävätkö he puoluetta ylimielisenä, yhteiskuntaa uudistavana tai sen profiilia selkeänä.
Suomen Kuvalehti on nähnyt imagomittauksen tulokset. Sen suurin uutinen on, että pääministeripuolue kokoomus on pudonnut mittauksen viimeiseksi.
Mittausraportissa on listattu kyselyn tulokset vuodesta 2010 alkaen. Tämä on ensimmäinen kerta 15 vuoteen, kun kokoomus jää kyselyn hännille.
Kokoomuksen tulokset ovat heikentyneet jokaisessa väittämässä. Useimmat muutokset eivät ole suuria, mutta ne kertautuvat.
Aiempaa useampi vastaaja esimerkiksi arvioi, että puolue toimii hänen etujensa vastaisesti, kertoo luottamuksen puoluetta kohtaan vähentyneen tai että puolueella on taitamattomat johtajat.
Tutkimukseen kohdistuu erityistä mielenkiintoa, kun eduskuntavaaleihin on alle puoli vuotta.
Kolmissa edellisissä vaaleissa suurimmaksi puolueeksi on noussut se, jolla on ollut edellissyksyn kyselyssä paras imago.
Kärjessä jatkaa suurin oppositiopuolue Sdp, jonka on johtanut imagomittausta keväästä 2025 alkaen.
Tulokset ovat tosin gallupjohtajalle sikäli huolestuttavia, että sen saamat tulokset ovat heikentyneet kymmenessä väittämässä.
Puolue on edelleen esimerkiksi eniten ihmiskeskeinen, koko maan etuja ajava tai kansalaisten turvallisuuden tunnetta lisäävä, mutta sen tulokset kussakin väittämässä ovat heikentyneet joitain prosenttiyksikköjä.
Toisena on vasemmistoliitto, joka nousi kakkossijalle keväällä. Vaikka puolueen kokonaissijoitus ei nyt muuttunut, sen saamat tulokset paranivat kymmenessä väittämässä.
Sen johtajia pidetään kaikkein vetovoimaisimpina ja sen katsotaan kertovan tavoitteistaan rehellisimmin. Toisaalta puolueen ei katsota ajavan koko maan kannalta tärkeitä asioita.
Kolmanneksi yltää tällä kertaa keskusta. Sen etuna on, että puolue nähdään vähiten ylimielisenä tai vastaajan etuja vastaan toimivana.
Toisaalta oppositiopuolue jää monessa käytännön toimintaa mittaavassa väittämässä viimeiseksi. Puolue on vastaajien mielestä jälleen kerran tehottomin, linjaltaan epäselvin ja vähiten yhteiskuntaa uudistava.
Kyselyn neljäntenä on perussuomalaiset ja viidentenä vihreät.
Perussuomalaisia pidetään tehokkaimpana ja linjaltaan selkeimpänä puolueena, mutta sen nähdään myös eniten toimivan vastaajan etua vastaan.
Vihreät ei ole yhdessäkään kysymyksessä ykkönen. Sen sijaan se jää viimeiseksi kysymyksissä, jotka koskevat kansalaisten turvallisuuden tunnetta, järkevien ehdotusten esittämistä ja toiminnan tehokkuutta.
Keskusta, perussuomalaiset ja vihreät ovat kokonaistuloksissa hyvin lähellä toisiaan.
Kokoomus imagomittauksen pohjalle
Myös puoluebarometrin julkinen osuus oli kokoomukselle murheellinen.
Verian julkisti viime viikolla erillisen tiedon siitä, kuinka myönteisesti tai kielteisesti suomalaiset suhtautuvat eduskuntapuolueisiin.
Tämänkin mittauksen voitti Sdp, johon myönteisesti kertoi suhtautuvansa 48 prosenttia vastaajista. Sen sijaan kokoomus jäi kuudenneksi: siihen suhtautui myönteisesti 32 prosenttia vastaajista. Tämä on puolueen heikoin tulos ainakin kymmeneen vuoteen.
Puoluebarometri ja sen imagomittaus vahvistaa käsitystä kokoomuksen kannatusvaikeuksista. Sen gallupsuosio on laskenut tasaisesti usean vuoden ajan. Ylen lokakuun mittauksessa puolue putosi perussuomalaisten taakse.
Puoluebarometri eroaa vaaleista ja gallupeista siten, että vastaajat eivät valitse vain yhtä suosikkia vaan arvioivat jokaisen puolueen erikseen. Barometrin tulokset heijastelevat puolueiden suosiota ja niiden kykyä nostaa suosiotaan.
Tutkimukseen vastasi nettipaneelissa vajaat 1 300 suomalaista syys-lokakuun taitteessa.