Eläkettä laskemaan - harhaluuloista todellisuuteen
Kuvitus Janne Tervamäki
Moni meistä on viime aikoina käynyt ahkerasti työeläkeyhtiönsä verkkosivuilla tarkistamassa, kuinka paljon eläkettä on kertynyt työuran aikana. Järkytys on ollut monelle suuri.
Jos joku vielä kuvittelee, että työeläke on automaattisesti 60 prosenttia viimeiseksi jääneen työvuoden tuloista, on korkea aika laskeutua harhaluuloista todellisuuteen.
Jokainen voi myös tehdä laskelmia siitä, miten eläke tulevaisuudessa kertyy. Jos jaksan painaa nykyduunissa nykyisellä palkalla esimerkiksi 63-vuotiaaksi, niin millaista eläkettä voin nykyisten pelisääntöjen vallitessa odottaa? Entä jos tipun jo sitä ennen kelkasta? Tai jos sinnittelen 68-vuotiaaksi sorvin ääressä? Kaikilla näillä vaihtoehdoilla ja niiden muunnelmilla voi testata työmotivaatiotaan.
Työeläkejärjestelmä on nyt rakennettu niin, että se kannustaa työntekoon kaikkia muita paitsi niitä toimitus- ja pääjohtajia, joilla johtajasopimus takaa täyden eläkkeen jo 60-vuotiaana. He kuitenkin ovat suomalaisten työhaluista eniten huolissaan.
Julkisen keskustelun perusteella on syntynyt sellainen kuva, että suomalainen työeläkejärjestelmä on täysin rempallaan. ETK:n toimitusjohtajan Jukka Rantalan ja EK:n johtajan Jukka Ahtelan vetämien työryhmien esitykset joutuivat yleisen pilkan kohteeksi.
Yhtä yksimielisen ivallisesti on julkisuudessa tänä talvena käsitelty vain Ylen rahoitus- ja hallintosoppaa.
Jukka Rantala yritti varovasti ehdottaa, että katsotaan nyt vähän aikaa, miten vasta työeläkelainsäädäntöön tehdyt muutokset vaikuttavat työntekijöiden ja työnantajien käyttäytymiseen. Esimerkiksi 63-68-vuotiaille tarjottu porkkana, eläkkeen niin sanottu superkertymä, voi kummasti lisätä työhaluja. Viidessä vuodessa superkertymä nostaa eläkettä nimittäin neljänneksellä.
Vakuutusmatemaatikot ovat mitoittaneet tämän porkkanan taitavasti. Mullan alla se tuskin naurattaa, mutta satavuotiaaksi elävälle porkkana maistuu. Toivoa täynnä kolmatta elämäänsä aloittavat harmaat pantterit uskovat voittavansa vedon vakuutusyhtiön kanssa, mutta vakuutusmatemaatikko tietää, että työeläkeyhtiö korjaa potin.
Pitkä työura ei tietenkään ole kiinni pelkästään työntekijän työkyvystä tai -halusta. Työnantajalle ikääntyneen ihmisen varhaiseläkeputkeen tuuppaaminen on ollut aivan liian helppo ja halpa ratkaisu.
”Työvoiman vähentämisestä suuri osa kyettiin toteuttamaan vapaaehtoisin eläkejärjestelyin”, kuulostaa suorastaan laupeuden teolta. Ikääntyneen työntekijän irtisanominen on työnantajalla edelleen niin houkuttelevaa, että hän tulee hetken innostuksessa usein ampuneeksi omaan jalkaansa. Jo työnantajan omankin edun vuoksi siitä pitää sakottaa kunnolla.