Mainettaan parempia

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2017 suurin puolue tai ryhmä sai ehdottoman enemmistön 95 kunnan valtuustoon. Lähes joka kolmannessa manner-Suomen kunnassa yksi puolue pystyy siis halutessaan jyräämään päätöksiä läpi omin voimin, vaikka kaikki muut olisivat toista mieltä.

Yksi noista kunnista, Valtimo, on sen jälkeen liittynyt Nurmekseen ja kadonnut kartalta. Jäljellä on vielä 79 kuntaa, joissa keskustalla on yksinään enemmän paikkoja kuin kaikilla muilla puolueilla yhteensä.

Ruotsalainen kansanpuolue sai 2017 ehdottoman enemmistön 13 kuntaan ja kokoomus yhteen. Kärkölässä sitoutumattomalla valitsijayhdistyksellä, Kärkölä-ryhmällä, on yli puolet paikoista.

Suurin osa yhden puolueen hallitsemista kunnista on pieniä maaseutupitäjiä, joiden määrä on vähentynyt tuntuvasti kuntaliitoksissa 2000-luvulla. Vielä viitisentoista vuotta sitten suurin puolue muodosti yksinään enemmistön melkein joka toisessa kunnassa. Keskustaenemmistöisiä kuntia oli kaksi kertaa niin paljon kuin nyt.

 

Yhden valtapuolueen kunnista liikkuu toinen toistaan hurjempia tarinoita, joiden mukaan niissä ei pääse edes sivukirjaston vahtimestariksi ilman oikean väristä jäsenkirjaa.

Paavo Lipponen (sd) arveli aikoinaan pääministerinä yhdeksi maaltapaon syyksi nuorten halua paeta yksipuolista poliittista kulttuuria.

Suomen Kuvalehden selvitys osoittaa, että yksipuoluekunnat ovat mainettaan demokraattisempia. Selvityksessä vertailtiin kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajistopaikkojen jakoa. Tiedot koottiin vaalitilastoista ja kuntien verkkosivuilta.

Vain yhdessätoista kunnassa 94:stä valtapuolue on vienyt kaikki paikat. Seitsemässä niistä valtaa pitää keskusta ja neljässä Rkp.

Kaikkein Rkp:läisin kunta on Korsnäs Pohjanmaalla. Siellä luottamustehtäviä ei voi edes teoriassa jakaa muille, sillä kaikki 21 valtuutettua edustavat Rkp:tä. Vöyrissä ja Närpiössäkin puolue vei vuoden 2017 vaaleissa yli 90 prosenttia paikoista.

Keskusta ei ole missä kunnassa niin ylivoimainen kuin Rkp vahvimmilla alueillaan. Keskustan osuus paikoista on suurin Pohjois-Pohjanmaan Merijärvellä, missä 15:stä valtuutetusta 13 edustaa keskustaa.

Siellä puolue on silti luovuttanut kunnanvaltuuston toisen varapuheenjohtajuuden perussuomalaisille, jotka saivat viime vaaleissa vain kaksi ehdokasta läpi.

Valtuuston puheenjohtaja Juhani Alaranta (kesk) lainaa entistä ministeriä ja maaherraa Erkki Haukipuroa.

”Hänellä oli tapana sanoa, että Merijärvellä on vain yksi puolue, Merijärvi-puolue. Kun on pieni paikkakunta ja vähän väkeä, on pakon sanelemaa, että tehtäviä jaetaan.”

Kahdessa seuraavaksi vahvimmassa kunnassaankin keskusta on suosiolla jakanut valtaa myös muille. Pyhännällä sillä on tasan (12/15) ja Perhossa lähes neljä viidesosaa (15/19) valtuustopaikoista. Pyhännällä valtuuston toisena varapuheenjohtajana toimii kuitenkin perussuomalainen ja Perhossa demari.

 

Toisaalta keskusta on miehittänyt sekä valtuuston että hallituksen kaikki puheenjohtajien paikat useissa kunnissa, joissa sillä on pienempi enemmistö.

Jämijärvellä Satakunnassa puolueella on värisuora alle 65 prosentilla (11/17) ja Kinnulassa Keski-Suomessa tasan kahdella kolmasosalla (10/15) valtuutetuista. Kinnulassa Sdp:llä on viidesosa ja Jämijärvellä melkein neljäsosa valtuustopaikoista, mutta kaikki demarit sekä valtuustossa että hallituksessa ovat rivijäseniä.

Jämijärvellä on kunnanhallituksen puheenjohtajan Timo Sorvalin (kesk) mukaan tulkittu, että paikkajako vastaa laskennallisesti vaalitulosta. Pienempiä ryhmiä on hyvitetty lautakuntien puheenjohtajuuksilla.

Yksipuoluekunnista seitsemässä valtuuston ykköspuheenjohtaja tulee toiseksi suurimmasta puolueesta. Joukossa on Suomen tätä nykyä ainoa kokoomusenemmistöinen kunta, varsinaissuomalainen Pyhäranta, jonka valtuuston puheenjohtaja on Sdp:läinen.

Keskustalaisten Enonkosken, Kannonkosken, Multian ja Polvijärven valtuustoja johtaa demari ja Lemin valtuustoa kokoomuslainen. Keskustaenemmistöisen Tervolan valtuuston puheenjohtaja puolestaan kuuluu vasemmistoliittoon.