Deflaatio-peikko iski Suomeen - mutta ei hätää, kyseessä onkin "hyvä deflaatio"
Hintojen lasku voi ilahduttaa kuluttajaa, vaikka talouskasvun kannalta ilmiöllä on usein negatiivinen vaikutus.
Tilastokeskuksen tuoreimman laskelman mukaan inflaatio oli Suomessa tammikuussa 0,2 prosenttia miinuksella.
Kun inflaatio on miinuksella, puhutaan deflaatiosta. Kyseessä on siis kuluttajahintojen lasku, mikä tarkoittaa rahan arvon kasvua kuluttajan näkökulmasta.
Deflaatiota on yleisesti pidetty hyvin vaarallisena taloudelle. Deflaatio ilmenee usein laskusuhdanteen aikana ja taantuman pohjassa. Ajatus vaarallisuudesta perustuu siihen, että deflaation aikana kuluttajat jäävät odottamaan hintojen alenemista vielä lisää ja lykkäävät ostojaan. Silloin yrityksillä alkaa mennä huonosti, ja talous hyytyy entisestään.
Viime vuoden loppupuolella Euroopan keskuspankki on varoittanut useampaan otteeseen, että deflaatio vie siivet jo muutenkin kituliaalta talouskasvulta.
Ja nyt deflaatio siis näkyy Suomessa. Tilastokeskuksen inflaatioasiantuntija Ilkka Lehtinen ei kuitenkaan ole tilanteesta huolissaan. Nyt ilmenevä deflaatio ei ole välttämättä huono asia.
”On olemassa hyvää deflaatiota ja huonoa deflaatiota. Huonoa se on silloin, kun kysyntä on nollassa ja kukaan ei uskalla ostaa ja investoida”, Lehtinen sanoo.
Tilastokeskuksen laskelmien mukaan kuluttajahintojen muutoksen syynä on pääasiassa öljyn hinnan romahtaminen.
”Yksittäisellä kuluttajalla menee nyt vähemmän rahaa bensaan ja öljyyn. Yritysten kustannukset pienentyvät. Se tuo lisää ostovoimaa ihmisille ja piristää taloutta.”
Lehtisen mukaan tuoreissa luvuissa on kyse kertaluontoisesta rysäyksestä.
”Mielestäni lukuja ei saisi sekoittaa talouden alamäkeen. Se vain tekee ihmisistä pessimistisiä.”
Lehtinen kertoo laskeneensa, että jos öljytuotteiden hinta olisi samalla tasolla kuin vuosi sitten, niin inflaatio olisi tällä hetkellä 0,6 prosenttia plussan puolella.
Kulutusta hyydyttävä deflaatio ja ostovoimaa lisäävä deflaatio ovat siis kaksi eri asiaa, vaikka ne näkyvät kuluttajahintojen lukuina aivan samalla tavalla.
Lehtinen kertoo verranneensa deflaatiota kolesteroliin: ”On olemassa hyvää kolesterolia ja huonoa kolesterolia”.
Jatkuva deflaatiokierre on talouden kannalta jo sitten huono asia. Talouden kehittymisen kannalta ajatellaan, että pieni inflaatio piristää, koska se kannustaa lisäämään tuotantoa. Euroopan keskuspankki on pitänyt keskipitkällä aikavälillä noin kahden prosentin inflaatiota tavoitteellisena tilana.
Esimerkiksi Japanin taloutta on piinannut deflaatiokierre, ja maa on kieriskellyt talousongelmissa 1990-luvulta lähtien.
”Se on huonoa deflaatiota. Silloin talous ei pyöri ollenkaan”, Lehtinen sanoo.
Kuluttajahintaindeksi, jolla inflaatio todetaan, lasketaan siten, että Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät kuukausittain noin 50 000 hintatietoa lähes 500 hyödykkeestä, jotka ovat noin 2 700 liikkeestä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti.