BKT on epätäydellinen mittari – Jos kotityö laskettaisiin mukaan, Suomen talous kasvaisi 40 prosenttia
Myös esimerkiksi huumekauppa kasvattaa bruttokansantuotetta. Ympäristön heikentymistä mittari ei huomioi.
Viime vuonna se kasvoi 1,9 prosenttia. Tänä vuonna ehkä jopa rehvakkaat 3,5 prosenttia. Vuotta 2013 ei kannata muistella, silloin se pieneni 1,4 prosenttia.
Sekä poliitikot että media seuraavat suorastaan pakkomielteisesti yhtä numeroa: bruttokansantuotetta.
Korkeasti koulutetut talousviisaat yrittävät ennustaa, kasvaako bruttokansantuote – tuttavallisemmin BKT – ensi vuonna 3,5 vai mahdollisesti sittenkin 3,3 prosenttia. Maailman maita laitetaan yhden numeron perusteella paremmuusjärjestykseen. Se on kuin urheilutulos, josta näkee yhdellä silmäyksellä, ollaanko hyviä vai ei.
Bruttokansantuote ei kuitenkaan mittaa hyvinvointia tai edes elintasoa, vaikka usein niin erehdytään uskomaan. Se kertoo yhteiskunnassa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen rahallisen arvon.
Kansantalous kasvaa, kun tehtaassa keitetään sellua, koulussa opetetaan, telakalla hitsataan risteilijän runkoa, taksilla kuljetetaan kiireistä kulkijaa tai kioskilla myydään suklaapatukka. Bruttokansantuotteeseen lasketaan myös laiton toiminta, esimerkiksi huumekauppa.
