Asiantuntijat penseitä Helsingin sote-erivapauksille: pääkaupungista ei voi tehdä maakuntaa, eikä se saa kerätä itse sote-rahojaan

Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti perustulakiasiantuntijoiden näkemyksiä Uudenmaan sote-erillisratkaisusta. Suurimmat ongelmat ovat Helsinki ja HUS.

Helsinki
Teksti
Heikki Vento
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Perustuslakiasiantuntijoiden mielestä Uudenmaan erillisen sote-ratkaisun merkittävimmät ongelmat ovat Helsingin asema sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sovittaminen sote-muottiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt neljän tunnetun asiantuntijan näkemyksiä siitä, miten Uudenmaan mahdollisen erityisratkaisun eri vaihtoehdot täyttävät perustuslain yhdenvertaisuutta ja perusoikeuksia koskevat vaatimukset. Kyselyyn vastasivat emeritusprofessori Kaarlo Tuori, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen, julkisoikeuden professori Juha Lavapuro ja hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.

Asiantuntijat ovat penseitä Helsingin erivapauksille. He kuitenkin muistuttavat, että moni asia on tulkintakysymys. Lopullisen perustuslakiarvion tekee tarvittaessa eduskunnan perustuslakivaliokunta.

Asiantuntijoiden enemmistön mielestä Helsingistä on vaikea tehdä maakuntaa. Silti kaupunki voisi maakuntien tapaan olla sote-alue, joka järjestää alueensa palvelut.

Palveluiden rahoittamisessa asiantuntijat eivät antaisi Helsingille poikkeuslupaa kerätä soteen tarvittavia rahoja kunnallisverolla. Rahoitus on järjestettävä samalla kuin muualla: valtio maksaa sote-eurot omasta budjetistaan, ja Helsinki muiden kuntien tapaan pudottaa vastaavasti omaa kuntaveroaan.