Analyysi: Washington-efekti levittää Trumpin valtaa – se näkyy Suomessa asti
Sosiaalinen media tuo yhdysvaltalaiset poliittiset kiistat myös suomalaisten päättäjien ja äänestäjien agendalle.
3
MIN
Joitakin vuosia sitten Euroopassa puhuttiin innokkaasti ”Brussels Effectistä”, jonka voisi kääntää vaikkapa Bryssel-vaikutukseksi tai Bryssel-efektiksi.
Termiä levitti suomalaislähtöisen professorin Anu Bradfordin The Brussels Effect –tietokirja vuodelta 2020. Kirjassaan Bradford arvioi, että Euroopan unionin sääntely leviää lopulta muuallekin maailmaan suuryritysten kautta.
Koska yritykset haluavat toimia EU:n laajalla sisämarkkinalla, ne hyväksyvät sääntömme. Ja koska samojen sääntöjen noudattaminen kaikkialla maailmassa on usein yksinkertaisempaa, yritykset alkavat noudattaa EU-sääntöjä myös muilla markkinoilla. Ne jopa lobbaavat niiden puolesta säilyttääkseen kilpailuasemansa.
Ajat ovat muuttumassa. Ursula von der Leyenin toinen komissio puhuu nyt sääntelyn purkamisen puolesta, ja pääministeri Petteri Orpo (kok) julisti taannoin Bryssel-efektin ”hiljalleen häipyvän”. Euroopan markkina ei ole enää niin houkutteleva eikä unionia pidetä enää niin tärkeänä toimijana, pääministeri arvioi.
